Siirry sisältöön
Haku

Kersti Juva


Omakuva: Kersti Juva.
Kersti Juva on suomentanut englanninkielistä kaunokirjallisuutta 1970-luvulta asti. Häntä kiinnostaa kielessä ennen kaikkea merkitys ja miten se suomeksi ilmaistaan.

rss

1.7.2013 21.53
Kersti Juva

Dos cervezas, please

Kielitaitoa on kovin monentasoista.

Lomalla Espanjassa luin John Le Carrén kirjaa alkukielellä. Miten se mies osaa pilke silmäkulmassa matkia erilaisten ihmisten puhetapoja! On yksityiskouluja käyneitä diplomaatteja, herätyspuheista oppinsa saaneita korkean tason huijareita, pikkukonnia, isoja konnia, saksalaisia, intialaisia... Jokaisen puhetapa on esitetty niin sattuvasti ja vain hiukan liioitellen, ettei lukija lakkaa hykertelemästä – sikäli mikäli tuntee englantilaista yhteiskuntaa ja kulttuuria niin hyvin, että osaa arvostaa Le Carrén kielellistä hienosäätöä.


Espanjankielentaitoni sen sijaan rajoittuu aivan alkeellisiin ilmauksiin, sellaisiin kuin: ”Hyvää iltaa. Kaksi olutta. Kiitos. Näkemiin.” Kommunikaatio vaatii runsaasti elehtimistä ja aihetodisteita kuten pyöräilyvaatteet ja kypärän ennen kuin on mahdollista kertoa jotakin niinkin monimutkaista kuin että olemme kiertämässä Galiciaa polkupyörillä. Vaikeampaa on selittää, että emme ole matkalla Santiago de Compostellaan, vaan teimme sinne pyhiinvaelluksen viisi vuotta sitten.

Vaikka englantini on lähellä syntyperäisten taitoja, samalla tasolla en toki ole. Meluisassa ympäristössä en ymmärrä mitä sanotaan, koska en pysty arvaamaan yhtä hyvin kuin natiivit. Kaikenlainen virallinen kieli saa minut helposti ymmälle. Ja aina vain sanon naisista he ja miehistä she!

Ihannemaailmassa kaikki kommunikaatio tapahtuisi äidinkielellä, koska silloin viestin kaikki tasot ja sävyt menevät parhaiten perille. Käytännössä jopa savolaisen ja stadilaisen voi olla vaikea ymmärtää toisiaan. Kielitaidon paras jatke on hyvä tahto.

Siellä missä yhteinen kieli kokonaan puuttuu tulevat avuksi kääntäminen tai välikieli, joka nykyään on useimmiten englanti. Kommunikaatiotilanteiden vaatimukset vaihtelevat, kaikkien käännösten ei tarvitse olla yhtä sävykkäitä, eikä kansainväliseltä englannilta voi eikä tarvitse odottaa samaa hienosäätöä kuin Le Carrélta.

Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa

2.7.2013 19.11
Puppuallergikko
Tutuilta tuntunevat nuo kokemukset monenkin mielestä.

Pienen täydennyksen antaisin tuohon, että äidinkieli on tehokkain kommunikaatioväline silloin kun se on myös vastaanottajan äidinkieli. Joskus nimittäin näen tai kuulen sanoja, joista jokainen on selvää suomea, mutta jotka jonona eivät anna selvää viestiä. Silloin tekee mieli pyytää käännöstä, pakottaa siis viestijä tarkastamaan sanoituksensa.

Näin kävi viimeksi eilen, kun luin lehdestä tällaisen virkkeen: "Mitä pidemmälle jatketaan, sitä suuremmaksi Suomen vastuut kantavat."

12.7.2013 9.32
Oili Valkila
Kielten ilmaisuvoimasta
Kuulin vastikään väitteen tunnetun, viisaana pidetyn julkisuudenhenkilön suusta, että suomen kielessä on niin paljon vähemmän sanoja kuin englannissa, ettemme mitenkään pysty ilmaisemaan asioita niin hyvin ja tarkasti kuin englanninkieliset. Miten on, onko pitkäsanainen, liitteinen ja johteinen kielemme häviämässä prepositiokielille?
12.7.2013 10.44
Jykä
Ilmaisuvoimaa on, jos sitä halutaan käyttää
Kummassakin kielessä ja kulttuurissa on omat kulttuurisidonnaiset aineksensa ja tapauskohtaiset ilmaisunsa, joita on vaikea välittää yhtä tarkasti toisella kielellä.

Esim. "keliä" ja "sisua" on vaikea ilmaista englanniksi yhtä ytimekkään tarkasti. Tästä seuraa, että "keli" saattaa lipsahtaa turhan mutkikkaaseen muotoon "tieolosuhteet", kun se vain siirretään mekaanisesti englannin ilmauksesta "road conditions". Suomessa on myös varmasti enemmän ilmaisuja esim. lumen eri olomuodoille.

Vastaavasti englannissa on hyvin helppo vääntää verbijohdoksia substantiiveistä tyyliin "I am sandwiching" sekä luoda sekamuodosteita, kuten "phablet".

Englannin kyllästämän nykykielen valossa saattaa tuntua usein siltä, etteihän "tätäkään voi ilmaista yhtä tarkasti suomeksi". Monelle asialle löytyisi kyllä luonteva suomenkielinenkin vastineensa, mutta jostain syystä "benchmarkkaukset" ja "feissarit" pääsevät jylläämään - ja silloin peli on jo menetetty.
12.7.2013 11.41
Laura Kataja
Sanojen määrä
Lisäski asiaa tuntemattomat laskevat sanakirjan hakusanojen määrän, tajuamatta lainkaan sitä että esim. juuri suomessa suuri osa sanoista syntyy johtamalla tai yhdistämällä, säännöllisesti, jolloin niitä ei välttämättä ole sanakirjassa erillisinä hakusanoina.

Englannissa on myös määrällisesti paljon sanoja, koska sitä käytetään useilla eri alueilla, ja samasta asiasta voidaan käyttää eri sanaa baggage - luggage, elevator - lift. Kotoisia tapauksia on vähemmän: vihta - vasta. Kielen ilmaisuvoimaa nämä eivät sinänsä lisää (eivätkä vähennä).
12.7.2013 12.04
Jykä
PS
"Kuulin vastikään väitteen tunnetun, viisaana pidetyn julkisuudenhenkilön suusta, että suomen kielessä on niin paljon vähemmän sanoja kuin englannissa, ettemme mitenkään pysty ilmaisemaan asioita niin hyvin ja tarkasti kuin englanninkieliset. Miten on, onko pitkäsanainen, liitteinen ja johteinen kielemme häviämässä prepositiokielille?"

Sanojen ilmaisuvoima eli täsmällisyys sekä kielen rakenne eli synteettisyys vs. analyyttisyys (taloudellisuus) ovat kaksi eri asiaa. Englanniksi ei voi esim. ilmaista yhdellä sanalla ilmauksia "pyryttää" tai "haettaa" - silti ainakin jälkimmäinen voidaan ilmaista tarkasti myös englanniksi.

Toisaalta jos esim. "benchmarkingille" ei mukamas ole riittävän tarkkaa ja ilmaisuvoimaista suomenkielistä vastinetta, sitä ei sitten ole, vaikka itse lainasana taipuu niinkin taloudelliseen muotoon kuin "benchmarkkauttaa".