Lisää some-opetusta kouluihin?

Jari Olavi Hiltunen. Kuva kotialbumista.

Suomalaisnuoret viihtyvät sosiaalisessa mediassa. Ebrand Groupin teettämässä Some ja nuoret 2022 -tutkimuksessa selvisi, että 13–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset viettivät eri some-alustoilla 15–20 tuntia viikossa. Se on paljon se.

Oulun kaupungin organisoimaan kyselyyn vastasi hieman yli 2 600 13–29-vuotiasta eri puolilla Suomea asuvaa ihmistä. Tulokset julkaistiin huhtikuussa 2022 Ebrand Group Oy:n verkkosivuilla.

Facebook on aikuisten some-kanava

Mihin nuoret keskittyvät? Facebook, joka lienee meidän viisikymppisten some-maailmassa se ykkösjuttu, ei ole nuorille kovin tärkeä. Facebookin suosio on laskenut huomattavasti koko ikäryhmässä. Vuonna 2013 vastaajista 92 prosenttia käytti Facebookia, vuonna 2016 81 prosenttia, vuonna 2019 57 prosenttia ja vuonna 2022 enää 46 prosenttia. Siis keskimäärin.

Kaksi muuta Facebook-pohjaista some-härpäkettä sitä vastoin ovat kovassa suosiossa: Instagram ja WhatsApp. Jälkimmäinen osoittautui kolmisen vuotta sitten suosituimmaksi some-palveluksi nuorten parissa ja on sitä yhä. Whatsappin jälkeen suosituimpia palveluja ovat YouTube, Instagram, Spotify, Snapchat sekä TikTok. Facebook on vasta seitsemänneksi suosituin.

Nuorten käyttämät some-palvelut

Oululaisten tutkimus puhuu erikoisia juttuja eri-ikäisten nuorten some-käyttäytymisestä. Otetaanpa esille tärkeimmät pointit.

TikTokin nousu on ollut rakettimaista. Vuonna 2019 sitä käytti ainoastaan 9 prosenttia vastaajista, nyt jo 57 prosenttia. WhatsApp on todellinen kuningas kaikissa ikäluokissa. Kärjistämättä liikaa voi sanoa, että lähes kaikilla on WhatsApp käytössään ja sitä myös käytetään. YouTube, Instagram ja Spotify peesaavat hyvinä kakkosina WhatsAppin perässä. Niiden merkitys laskee hieman, kun nuori täyttää 26 vuotta.

Yllättävimmät havainnot liittyvät Snapchatiin ja TikTokiin. Ne ovat nimenomaan yläasteikäisten suosiossa. Snapchatin käyttöaste laskee selvästi, kun nuori täyttää 23 vuotta. TikTokin käyttö vähenee romahdusmaisesti, kun nuori täyttää 16 vuotta ja siirtyy toiselle asteelle. 

Facebook, joka tuli äsken lytättyä maanrakoon huonon keskiarvon vuoksi, sitä vastoin kasvattaa suosiotaan nopeasti ja merkittävästi, kun nuori vanhenee. 26-vuotiaista nuorista jo 70 prosenttia käyttää Facebookia aktiivisesti. Kenties se johtuu siitä, että sieltä löytyvät muutkin aikuiset some-käyttäjät.

Suomalaisnuoret viihtyvät somessa. Kuva: Teresa Damski, Kotus.

Nuoret tiedostavat somen ikävät puolet

Nuoret oppivat jo varhain, mitä some-julkaisuista seuraa. Tutkimuksessa selvisi, että 75 prosenttia vastaajista ymmärsi, että julkiset some-sisällöt ovat löydettävissä Google-haulla vielä vuosien päästä. Siksi nuorten some-keskustelut käydään pääsääntöisesti yksityisviesteillä. 

Kiusaaminen on sekin siirtynyt someen. Vuonna 2019 jopa neljännes vastaajista kertoi kokeneensa jonkinasteista tai voimakkaampaa kiusaamista sosiaalisessa mediassa. Nyt vastaava prosenttiluku on 34, eli nousua on kymmenen prosenttiyksikköä. 

Nuoret mukaan opetuksen suunnitteluun

Some on kouluille todellinen haaste, johon pitäisi reagoida jopa opetussuunnitelmissa. Tämä on myös nuorten toive. Lähes 80 prosenttia oululaisten kyselyyn vastanneista kertoi haluavansa sosiaalisen median opetusta kouluihin ja oppilaitoksiin. Tietysti myös kotikasvatuksen pitäisi puuttua tähänkin asiaan.

Itse opetan äidinkieltä ammatillisessa oppilaitoksessa. Haaste ammatillisessa koulutuksessa on sama kuin yleissivistävässä koulussa: tuntimääriä on pienennetty, mutta osaamis- ja oppimisvaatimukset ovat kasvaneet. Some-koulutukseen käytettävät ylimääräiset tunnit olisivat pois muista aiheista. Aika harvoin opetussuunnitelmissa aihetta on edes mainittu.

Mitä sitten tehdä, jos aikaa olisi? Enemmän mediakriittisyyttä, eri somealustojen esittelyä ja erittelyä, valeuutisten ja muiden kummallisuuksien tunnistamista ja niin edelleen.  Opiskelijoita, jotka ovat oppineet some-maailman lähes äidinmaidon mukana, pitäisi kuunnella tarkasti myös opetussuunnitelmatyössä. He tunnistavat some-alustojen ongelmat eri tavoin kuin me, jotka opimme älypuhelimeen vasta keski-ikäisinä.

Nuoret haluaisivat lisätä some-opetusta opetussuunnitelmiin. Kuva: Teresa Damski, Kotus.

JARI OLAVI HILTUNEN 
Kirjoittaja on ulvilalainen äidinkielen opettaja, kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija. 

• SoMe ja nuoret 2022 -kyselyn tulokset (ePressi, 26.4.2022)

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele