Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista kielenhuollosta

15.8.2024 12.30

Avautuuko syväväärennös, entä jargon?

Kielikellossa tarkastelussa myös tekoälyn lyhenne ja tekstien selkeytystyö.

Kielikello on palannut kesätauolta! Verkkolehdessä on julkaistu neljä uutta juttua – kaksi kysymystä vastauksineen ja kaksi kirjaesittelyä.

Ei-ai vai aa-ii?

Kielenkäyttäjiä on askarruttanut kaksi toisiinsa läheisesti liittyvää termiä. Voiko tekoälystä käyttää suomeksi lyhennettä AI (engl. artificial intelligence), ja toisaalta onko syväväärennös hyvä vastine englanninkieliselle deepfake-ilmaisulle?

Englannista lainattu lyhenne AI ei toimi suomen yleiskielessä, sillä se ei ole merkitykseltään läpinäkyvä eikä avaudu kaikille kielenkäyttäjille. Lyhenteen ääntäminenkin voi tuottaa epäselvyyttä. ”Yleiskielessä sana tekoäly on siis paikallaan”, toteaa Henri Satokangas Kysyttyä-jutussaan.

Tekoälyn algoritmien avulla tuotetuista, hankalasti tunnistettavista deepfake-väärennöksistä käytetään jo melko yleisesti suomennosta syväväärennös. Käännöslainan etuna on, että sana on helppo oppia. Käsite on kuitenkin vaikea ja monille vielä vieras, joten syväväärennös-sanan rinnalla on hyvä käyttää pidempiä kuvauksia. Henna Makkonen-Craig tarjoaa vaihtoehdoksi esimerkiksi muotoilua ”valevideo, joka on tehty tekoälyn avulla”.

Tekstit toimiviksi, jargon aisoihin

Lehdessä on lisäksi julkaistu kaksi kirjaesittelyä. Henna Kara esittelee Eeva Öörnin tuoreen teoksen Selkeä kieli, toimivat tekstit. Teoksessa tekstejä lähestytään asiakaslähtöisyyden ja ihmisen kognition näkökulmasta. Painotus on verkkoteksteissä, mutta samat selkeyttämisen periaatteet pätevät myös muihin teksteihin. Kirjasta on apua esimerkiksi tilanteisiin, joissa täytyy perustella tekstityön tarpeellisuutta tai sitä, millainen vaikutus kielellä on palveluiden käytettävyyteen.

Laura Niemi paneutuu työelämän tyhjänpäiväiseen sanahelinään teoksessaan Työelämän tyhjänpuhujat, jonka esittelee Henri Satokangas. Kirjassa valaistaan, miten jargon kytkeytyy niin digitalisaatioon, englanninkielistymiseen kuin työuupumukseenkin. Jargonisoituminen ei ole vain kielen ongelma, vaan myös organisaation käytänteiden ja johtamisen ongelma.

Jargonin sanahelinää. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Kielikello siirtyi maaliskuussa jatkuvaan julkaisutahtiin. Lehden ilmestymisviesti muuttui samalla uutiskirjeeksi, johon kootaan edeltävien kuukausien aikana julkaistut jutut. Uutiskirje lähetetään nelisen kertaa vuodessa.


Palaa otsikoihin