Sairaaloiden oheisnimet eivät palvele asiakasta

Kotus on huolissaan julkisten terveyspalvelujen nimeämiskäytännöistä.

Yle kirjoitti uutisessaan 15. joulukuuta 2020, että uuden Ahveniston sairaalaan rakennustyöt alkavat Hämeenlinnassa. Ingressin mukaan ”Assin” rakentaminen alkaa keväällä 2021. Uutta sairaalaa on päätetty kutsua virallisen nimen lisäksi nimellä Assi, joka näkyy Ahveniston sairaala -nimen rinnalla tai asemesta sairaalan verkkosivuilla.

Jyväskylässä uusi keskussairaala avautuu potilaille tammikuun puolessavälissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin verkkosivujen mukaan Keski-Suomen Sairaala Nova vihittiin käyttöön 1. joulukuuta 2020. Jäljempänä tiedotteessa kirjoitetaan Sairaala Novasta. Hieman epäselväksi jää, mikä on sairaalan virallinen nimi.

Vaihtoehtoiset nimet voivat hämmentää

Yliopistollisten keskussairaaloiden nimet ovat pitkiä, joten niistä on vanhastaan ollut käytössä virallisesta nimestä muodostettuja kirjainlyhenteitä (esimerkiksi Turun yliopistollinen keskussairaala > TYKS). Lyhenteet ovat käteviä silloin, kun nimeä on tarpeen toistaa, mutta ensikuulemalta ne eivät välitä olennaista tietoa kohteestaan.

Assi on katsottava lyhenteen sijaan oheisnimeksi, sillä se ei ole normaaliin tapaan sairaalan virallisen nimen osien alkukirjaimista muodostettu, vaikka ensimmäiset kirjaimet a ja s juontunevatkin koko nimestä. Nimellä on ehkä tavoiteltu mielikuvaa s-loppuisten lyhenteiden puhekielisistä muodoista: TYKS > ”Tyksi”, HUS > ”Hussi”. Myös graafisen ilmeen perusteella Assi on lyhenteen sijaan Ahveniston sairaalaan oheisnimi. Nova, latinaksi ’uusi’, on puolestaan tyypillinen oheisnimi. Sen merkitys ei yhdisty terveydenhuoltoon.

Nimistönhuollon näkökulmasta sekä Assi että Nova ovat turhia nimenosia: ne eivät kerro kohteestaan, sekoittuvat kaupallisiin nimiin ja aiheuttavat epätoivottua variaatiota nimen käyttöön. Kun samaan kohteeseen voi viitata usealla eri nimellä (Keski-Suomen keskussairaala, Keski-Suomen sairaala Nova tai Sairaala Nova) syntyy helposti väärinymmärryksiä. Ahveniston sairaala ja Keski-Suomen (keskus)sairaala riittäisivätkin erinomaisesti nimiksi.

Nimien kaupallistuminen aiheuttaa ongelmia

Sosiaali- ja terveysalan julkisten toimijoiden ja palvelujen nimissä on havaittu viime vuosina monia ongelmia, joihin Kotimaisten kielten keskus on jatkuvasti puuttunut kirjoituksissaan. Nimissä ja viestinnässä saatetaan käyttää lyhenteitä, joita asiakas ei ymmärrä. Tiedossa on myös tapaus, jossa julkishallinnon oheisnimi sekoittui kaupallisen yrityksen nimeen ja luottamuksellisia tietoja postitettiin väärälle taholle. Myös oikeusasiamies on kritisoinut ratkaisuissaan julkishallinnon oheisnimiä.

Lisäksi useat terveyskeskusten nimet ovat muuttuneet hyvinvointikeskuksiksi, jolloin keskuksia on nimen perusteella mahdotonta erottaa kaupallisista yrityksistä. Hyvinvointikeskuksen tapaan ongelmallisia ovat Keski-Suomen sairaala Novaan suunnitellut osaamiskeskukset, jotka tarkoittavat sairaalan poliklinikoita.

Sana poliklinikka on asiakkaille tuttu ja merkitsee yksiselitteisesti sairaalan yhteydessä olevaa vastaanotto- ja hoitopaikkaa. Osaamiskeskus on sen sijaan merkitykseltään laaja ja ohjaa ajatukset sairaalan sisäiseen toimintaan julkisten palvelujen sijaan (vertaa korkeakoulujen, yritysten ja valtionhallinnon yhteiset osaamiskeskukset).

Millainen nimi sopii julkiselle palvelulle?

Julkishallinnon nimi on toimiva, kun se on helppokäyttöinen ja ymmärrettävä ja asiakas pystyy sen perusteella heti päättelemään, että kyseessä on julkinen viranomainen tai palvelu. Sairaalan nimen on lisäksi hyvä kertoa, missä sairaala sijaitsee.

On hyvä muistaa, että brändiä voi luoda kohdettaan kuvaavalla nimellä aivan yhtä hyvin kuin satunnaisella sanalla tai kirjainyhdistelmälläkin. Tuttujen sanojen käyttö niiden yleiskielisessä merkityksessä takaa palveluiden löytymisen. Epäselvät nimet ja lyhenteet voivat pahimmillaan estää asiakasta saamasta tarvitsemaansa apua ajoissa.

Lue lisää

Palaa otsikoihin