Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista nimistä

20.10.2020 10.20

Uutta tietoa Inkerin nimistöstä

Kotimaisten kielten keskus julkaisee verkkosivuillaan Saulo Kepsun teoksen.

Mikä on kylännimien Rääpyvä ja Vuoronpuoli alkuperä? Millaista nimistöä sisältyy Vatjan viidenneksen verokirjaan? Muun muassa näitä asioita selvittelee nimistöntutkija Saulo Kepsu teoksessaan Inkerin pogostat – vanha nimistö ja asutus.

Inkeri on historiallinen alue Luoteis-Venäjällä. Alueella on vanhastaan asunut suomensukuisia kieliä puhuvia inkerikkoja ja vatjalaisia sekä itäslaavilaista väestöä. 1600-luvulla Inkeriin muutti suomalaisia, joiden jälkeläisiä kutsutaan inkerinsuomalaisiksi tai inkeriläisiksi. Nykyisin alue kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin oblastiin.

Kepsu on tutkinut nimistöä vanhasta Pähkinälinnan läänistä, joka parhaiten vastaa alkuperäistä Inkeriä. Tavoitteena on ollut selvittää nimien alkuperä ja Inkerin asutuksen sijainti, synty ja muuttoliike sekä sen suhteet lähialueiden asutukseen.

Tutkimuksen painopiste on vanhassa nimiaineksessa ja vanhimmassa asutuksessa, joista on asiakirjamerkintöjä noin vuoteen 1700 asti. Teos sisältää runsaasti asiakirjoissa esiintyviä nimiasuja. Nimiä on yhteensä yli 3 000.

Lehmiä Pukin talon pihamaalla Inkerin Keltossa Virkkilän kylässä vuonna 1911. Kuva: Samuli Paulaharju. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Samuli Paulaharjun kokoelma.
Lehmiä Pukin talon pihamaalla Inkerin Keltossa Virkkilän kylässä vuonna 1911. Kuva: Samuli Paulaharju. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Samuli Paulaharjun kokoelma.

Palaa otsikoihin