Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista nimistä

14.4.2020 12.00

Tokion olympialaisten paikannimiä

Miten nimet kirjoitetaan ja äännetään?

Kesäolympialaiset järjestetään Japanissa 2021. Tokion kisapaikoista käytetään joko japanin kielestä Hepburn-järjestelmän mukaan latinaistettua nimeä tai suomenkielistä sovinnaisnimeä eli eksonyymiä. Koska englanti ei ole Japanin virallinen kieli, rakennusten nimien selittävät osat on syytä kääntää suomeksi.

Tokiossa päästadionina toimii uudelleen rakennettu Kansallisstadion (Shin kokuritsu kyōgijō), josta järjestäjät käyttävät nimitystä olympiastadion (orinpikku sutajiamu). Muita kisapaikkoja sen lähellä ovat Tokion (metropolin) urheiluhalli (Tōkyō taiikukan) ja Yoyogin kansallisstadion (Kokuritsu Yoyogi kyōgijō). Yoyogi äännetään [jojogi]. Alueella ovat lisäksi Nippon budōkan ’Taistelulajisali’, Tokion kansainvälinen tapahtumakeskus (Tōkyō kokusai fōramu) ja Ryōgokun sumohalli (Ryōgoku kokugikan tai pelkkä Kokugikan).

Hieman etäämmällä sisämaassa ovat Tokion ratsastuspuisto (Baji kōen), Musashinon metsän urheilukeskus (Musashinonomori sōgō supōtsu puraza), Tokion stadion (Tōkyō sutajiamu, sponsorin mukaan Ajinomoto-stadion, Ajinomoto sutajiamu) ja Musashinon metsän puisto.

Ajinomoto-stadion Chōfun kaupungissa Tokion prefektuurissa. 2010. Kuva: Wikimedia Commons. CC0
Ajinomoto-stadionilla järjestettäviä lajeja ovat jalkapallo, nykyaikainen viisiottelu ja rugby. Kuva: Wikimedia Commons.

Lähempänä Tokionlahtea sijaitsevat olympiakylä ja Ariaken areena (Ariake arīna), tilapäinen Ariaken voimistelukeskus (Ariake taisō kyōgijō), tuleva Ariaken (kaupunki)urheilupuisto (Ariake āban supōtsu pāku) ja Ariaken tennispuisto (Ariake tenisunomori).

Tokionlahdessa sijaitsee Odaiban linnoitusalue, josta käytetään nimitystä Odaiban meripuisto (Odaiba kaihin kōen). Alueelle valmistuvat myös Shiokazepuisto eli ’Merituulipuisto’ rantalentopallo-otteluita varten sekä Aomin (kaupunki)urheilupuisto (Aomi āban supōtsu pāku) ja Ōin maahockeystadion (Ōi hokkē kyōgijō).

Tokionlahden rantametsikössä ovat kenttäratsastusrata (uminomori kurosu kantorī kōsu), soutustadion (uminomori suijō kyōgijō), Kasain kanoottipujottelukeskus (Kanū-surarōmu sentā), Yumenoshiman puiston jousiammuntakenttä (Yumenoshima kōen ācherījō) ja Tokion uintikeskus (Tōkyō akuatikkusu sentā). Tatsumin vesipallokeskus on tunnettu myös Tatsumin kansainvälisenä uintikeskuksena (Tōkyō Tatsumi kokusai suieijō).

Kauempana sijaitsevat kisapaikat

Asakan ampumarata (Rikujō jieitai Asaka kunrenjō)

Enoshiman venesatama (Enoshima yotto hābā)

Fujin (kansainvälinen) moottorirata (Fuji supīdowei)

Fukushiman Azuma-stadion (Fukushima Azuma kyūjō)

Izun velodromi (Izu berodorōmu) ja maastopyörärata (Izu MTB kōsu)

Jokohama-stadion (Yokohama sutajiamu). Jokohama on sovinnaisnimi.

Jokohaman kansainvälinen stadion eli Nissan-stadion (Yokohama kokusai sōgō kyōgijō, Nissan sutajiamu)

Kashiman jalkapallostadion (Ibaraki Kashima sutajiamu)

Kasumigasekin golfkenttä (Kasumigaseki kantsurī kurabu)

Makuharin messukeskus (Makuhari messe hōru)

Miyagin stadion (Miyagi sutajiamu, Hitomebore sutajiamu Miyagi)

Ōdōrin puisto (Sapporo Ōdōri kōen)

Saitaman Superareena (Saitama Sūpā arīna)

Saitama-stadion (Saitama sutajiamu niimarumarunii, Saitama sutajiamu), myös Saitama 2002 -stadion ja Saisuta

Sapporon kupolihalli (Sapporo dōmu)

Tsurigasakin ranta (Tsurigasaki kaikan sāfin bīchi)

Sapporon kupolihalli. 2004. Kuva: Wikimedia Commons. CC0
Sapporon kupolihalli. 2004. Kuva: Wikimedia Commons.

Kiinnitä huomiota ääntämiseen

Japanin kielessä z ääntyy soinnillisena, ei siis ts:nä. Y taas ääntyy j:nä esimerkiksi nimessä Yumenoshima [jumenošima]. Fuji ääntyy karkeasti [fudži] ja Chiba [tšiba].

Japaninkielisten paikannimien pituusmerkit kertovat, milloin vokaali äännetään pitkänä. Esimerkiksi nimet Ōdōri ja Ōi ääntyvät [oodoori] ja [ooi]. Koska pituusmerkit voivat muuttaa nimen tai sanan merkitystä, ne on hyvä säilyttää. Esimerkiksi nimi Ōdōri tarkoittaa ’isoa katua’, mutta Odori tarkoittaisi ’tanssia’.

Teksti: Riikka Länsisalmi ja Elina Wihuri

Riikka Länsisalmi on japanin kielen yliopistonlehtori ja Japanin-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Elina Wihuri on erityisasiantuntija ja nimistönhuoltaja Kotimaisten kielten keskuksessa.

Lisätietoa japaninkielisistä nimistä


Palaa otsikoihin