Ajankohtaista aineistoista
Hyviä karjalan kielen nedälie! Hyvyä karjalan kielen netälie!
Kerrontaa vienalaisista häätavoista karjalan kielen viikon kunniaksi.
Karjalan kielen viikkoa juhlitaan ensimmäistä kertaa Suomessa 23.–29. marraskuuta 2020. Juhlaviikko on rakennettu jo vakiintuneen karjalan kielen päivän (27. marraskuuta) ympärille; tänä päivänä tunnustettiin karjalan asema kotoperäisenä kielenä Suomessa vuonna 2009.
Karjalan kielen viikon järjestävät yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Karjalan Sivistysseura ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistys. Tarkoituksena on juhlia karjalan kieltä kepeän vapaamuotoisesti sosiaalisen median eri kanavissa.
Aineistoissamme sanoja, nimiä ja puhetta
Karjalan kieleen ja sen tutkimukseen liittyviä kirjallisia aineistoja on viime vuosina siirretty Kotimaisten kielten keskuksesta Itä-Suomen yliopiston Joensuun toimipaikkaan, jossa ne ovat tutkimuksen käytössä. Kotuksen aineistoissa karjalan kieli on laajimmin edustettuna Karjalan kielen sana-arkistossa, Karjalan paikannimikokoelmissa sekä Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmassa.
Karjalan sana-arkiston paperiliput on siirretty Joensuuhun, mutta digitoituna sanaliput ovat vapaassa käytössä verkossa. Lippujen perusteella laadittua Karjalan kielen sanakirjaa voi myös käyttää verkossa.
Suomen kielen nauhoitearkistossa karjalankielisiksi kirjattuja äänitteitä on noin 2 700, ja niiden yhteiskesto on lähes 1 800 tuntia. Määrä on merkittävä, sillä esimerkiksi Venäjän akatemian Karjalan tiedekeskuksen arkistossa Petroskoissa arvioidaan olevan noin 1 000 tuntia karjalankielisiä nauhoitteita.
Nauhoitearkiston karjalankielisten nauhojen joukosta poimitulla ääninäytteellä Pertti Virtaranta haastattelee vienankarjalaista Jouki Ragujevaa, joka syntyi vuonna 1906 Jyskyjärven Piismalahdessa. Haastattelussa hän kertoo alkurupattelujen jälkeen vienalaisista hääperinteistä. Haastattelu on tehty joulukuussa 1981 Uhtualla.
Puhetta kaikista karjalan kielimuodoista
Ääninäytteellä kuultuun vienankarjalaan verrattuna on nauhoitearkistossa noin kolminkertaisesti livvinkarjalan äänitteitä. Haastatteluista osa on tehty Suomessa, osa Venäjällä, jonkin verran myös muualla, esimerkiksi Ruotsissa. Paljon on vierailtu sisä-Venäjällä Tverin karjalaisten parissa, sillä Tverissä tehtyjä haastatteluja on arkistossa lähes neljäsataa tuntia. Merkittävä osa Tverin äänitteistä on Pertti Virtarannan tekemiä.
Suomen kielen nauhoitearkiston karjalankielisiä äänitteitä on viime aikoina käytetty pääosin tutkimuksen tarpeisiin, mutta nauhoitteita on toimitettu myös opetusmateriaaliksi yliopistoihin ja kansanopistoihin. Kattavasti kaikkia karjalan äänitteitä ei ole vielä digitoitu, ja niiden metatiedoissakin on toistaiseksi puutteita. Uhanalaisen karjalan kielen varantona kokoelma on ainutlaatuisen arvokas, joten sen työstämiseen toivoisi lähivuosina olevan mahdollisuuksia kohdistaa voimavaroja.
Teksti: Ulriikka Puura