Siirry sisältöön
Haku

Sähköiset aineistot

Kotuksen 1800-luvun tekstikorpus on lähes 8,8 miljoonan sanan laajuinen. Se sisältää varhaisnykysuomen kaudella (n. 1810–1880/1890) julkaistuja kirjoja ja lehtiä.

Korpuksessa on eri alojen suomenkielisiä teoksia, keskeisiä sanakirjoja, vanhimpien aikakaus- ja sanomalehtien vuosikertoja ja joitain yksittäisiä (etenkin useampikielisissä julkaisuissa ilmestyneitä) artikkeleita. Varhaisin teos on vuodelta 1809, nuorin vuodelta 1891. Mukaan on pyritty saamaan tunnetuimmat ja (mm. uusintapainosten määrän pohjalta) levinneimmät teokset.

Julkaisuja valittaessa on pyritty samalla mahdollisimman suureen temaattiseen kattavuuteen. Luonnontieteiden kaltaisilta uusilta aloilta teoksia on kuitenkin enemmän, uskonnon alalta vähemmän.

Alun perin suomeksi kirjoitettuja teoksia on otettu mukaan suhteessa enemmän kuin käännöksiä. Valinnan pohjana on ollut Valfrid Vaseniuksen vuonna 1878 ilmestynyt bibliografia vuoteen 1891 ulottuvine lisävihkoineen.

Korpus on koostettu Kotuksessa vuosina 1992–2010. Se on kaikkien vapaasti luettavissa verkossa.


Tietokanta 1800-luvun uudissanoista

Professori Martti Rapola (1891–1972) kokosi 1930–1940-luvuilla laajan lipuston 1800-luvun sanastosta. Rapola laati tämän pohjalta valikoiman Sanastomme ensiesiintymiä (1960).

Rapolan kokoelma säilyi Sanakirjasäätiön ja sittemmin Kotimaisten kielten (tutkimus)keskuksen arkistossa. Kokoelman pohjalta on toimitettu tietokanta, joka keskittyy 1800-luvulla kieleen tulleeseen uudissanastoon. Tietokanta on syntynyt osana Kirjasuomen neologismit Rapolan sanakokoelman valossa -hanketta. Se julkaistiin elokuussa 2019.

Tietokannassa on 5 600 sanatietoa 1 070:sta käsitteestä. Aineistoa on helppo selailla käsitteittäin, sanoittain, kirjoittajittain, vuosittain sekä sana- ja julkaisutyypeittäin.


Filosofian maisteri Martti Rapola. Helsinki, 1916. Kuva: Atelier Apollo. Museovirasto.

Kirjallisuutta

Lauerma, Petri (2012). Varhaisnykysuomen korpus ja sen tekstuaalinen edustavuus. Teoksessa Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela (toim.): Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä, s. 308–312. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 29. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

Punttila, Matti (1995). 1800-luvun kirjasuomen aineslähteistä ja niiden käytöstä. Teoksessa Riitta Kataja & Kristiina Suikkari (toim.): XXI Kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994. Oulu: Oulun yliopisto, 207–214.

Vasenius, Valfrid (1878). Suomalainen kirjallisuus 1544–1877. Helsinki. [1. ja 2. lisävihko, 1878–1885, ilm. 1880 ja 1887; 3. lisävihko, 1886–1891, ilm. 1892.]


Aiheeseen liittyvää sisältöä

  • Arkistot

    Kotimaisten kielten keskuksella on laajat arkistot. Arkistot sijaitsevat Kotuksen toimitiloissa Helsingin Hakaniemessä.

  • 1800-luvun kirjasuomi

    Nykysuomi syntyi ja vakiintui lähelle nykyistä muotoaan 1800-luvulla. Tämän aikakauden kielen tutkimus on siksi edelleen olennaista nykyisen suomen kielen ja sen kodifioinnissa tehtyjen ratkaisujen ymmärtämiseksi.