Vanhan kirjasuomen aineistot

Kotuksen vanhan kirjasuomen aineistoja on sekä verkossa että sanalippuina arkistossa. Vanhan kirjasuomen tekstikorpus on käytettävissä verkossa sekä Kotuksen aineistopalvelussa että Kielipankin Korp-konkordanssihakupalvelussa.

Alkuvinjetti asetussuomennoksesta vuodelta 1771. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Vanhan kirjasuomen arkisto

Vanhan kirjasuomen arkiston kokoelmat on koottu Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitustyötä varten. Kokoelmat ovat myös tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä.

Arkistokokoelma koostuu noin 550 000 hakusanoitetusta sanalipusta. Kokoelman aineslähteinä ovat suomenkieliset painotuotteet ja yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset 1540-luvulta noin vuoteen 1810. Kokoelmaan sisältyvät muun muassa laajat poiminnat Eerik Sorolaisen Postillasta (v. 1621 ja 1625) ja Juhana Wegeliuksen Postillasta (v. 1747 ja 1749).

Mikrokorteilla on KWIC-indeksit Mikael Agricolan teosten sanastosta, vuoden 1642 Raamatusta ja vuoden 1734 Ruotsin valtakunnan lain 1759 painetusta suomennoksesta.

Pakkanen-sanalippuja Vanhan kirjasuomen arkistosta. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Vanhan kirjasuomen tekstikorpus

Vanhan kirjasuomen korpuksessa on Ruotsin vallan aikana (1543–1809) ilmestyneitä eri alojen teoksia ja tuolta ajalta säilyneitä laajahkoja käsikirjoituksia, joista suurin osa on myöhemmin ilmestynyt painettuna. Korpuksen laajuus on 3 428 618 sanaa.

Korpuksessa on myös yksittäisiä almanakka- ja asetustekstejä, saarnoja sekä runotekstejä. Mukana on Mikael Agricolan koko tuotanto ja samanaikaiset muiden tekijöiden evankeliumi- ja käsikirjasuomennokset. Ensimmäinen raamatunsuomennos kuuluu niin ikään korpukseen, samoin Ruotsin vallan ajan tärkeimmät virsikirjat. Muuta hengellistä kirjallisuutta ovat esimerkiksi ruumissaarnat.

Mukana on myös tärkeimmät Ruotsin vallan aikana tehdyt lainsuomennokset ja satoja asetustekstejä tuolta ajalta. Muuta maallista kirjallisuutta edustavat muun muassa Gananderin sadut ja arvoitukset sekä lääkärikirjat. Varia-hakemistossa on kokoelma erilaisia tekstejä eri aloilta.

Korpus on tehty Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitustyön tarpeisiin ja sanakirjan tekemisen ohessa. Mukaan on pyritty saamaan mahdollisimman monipuolinen kokoelma kirjallisuutta, jotta korpus antaisi edustavan kuvan vanhan kirjasuomen sanastosta.

Näin muodostunut sähköinen materiaali on hyödyksi myös muille alan tutkijoille. Korpus antaa monipuolisen kuvan suomen kirjakielestä Ruotsin vallan aikana, mutta on hyvä muistaa, että joitakin keskeisiä teoksia siitä puuttuu (esimerkiksi vuoden 1776 raamatunsuomennos).

Korpusteksteihin on otettu lähdetekstien suomenkieliset osat. Esimerkiksi joidenkin tekstien yhteydessä olevia pidempiä latinankielisiä jaksoja ei ole mukana.

Korpus on jaettu hakemistoihin, toiset kirjoittajan mukaan, toiset tekstilajin mukaan. Ensimmäinen suomeksi painettu koko Raamattu on omassa hakemistossaan.

Lisätietoa korpuksen teksteistä

Fraktuuratekstiä, jossa koukeroinen alkukirjain.

Yksityiskohta Henrik Florinuksen kirkkolakisuomennoksen (1688) alusta. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Osakorpukset

Agricola. Mikael Agricolan teokset. Aineistona on Agricolan teosten 1–3 uudistettu näköispainos vuodelta 1987 (WSOY, Porvoo). Aika: 1500-luku. Laajuus: 427 843 sanaa.

Almanakat. Almanakkatekstejä 1700- ja 1800-luvulta: 76 almanakkaa vuosilta 1705–06, 1708–10, 1713, 1726–27,1729–30, 1732, 1735–39, 1741–42, 1745–88, 1798, 1800, 1803–06 ja 1809. Neljä ensimmäistä almanakkaa sekä joitakin myöhempiä almanakkoja on kirjoitettu korpukseen kokonaan nimipäiviä ja Raamattuun viittaavia tekstejä lukuun ottamatta. Muista almanakoista on korpuksessa vain B-arkkina oleva laajempi yhtenäinen teksti. Vuosien 1726, 1729, 1738–39 ja 1751–1806 almanakkatekstit on saatu toimittaja Seppo Ojalta. Aika: 1705–1809. Laajuus: 118 498 sanaa.

Biblia. Ensimmäinen koko Raamatun suomennos. Aika: 1642. Laajuus: 905 874 sanaa.

Björkqvist. Anders Björkqvistin kaksiosainen teos Uskon harjoitus autuuteen. Aika: 1801. Laajuus: 191 066 sanaa.

Frosterus. J. A. Frosteruksen Hyödyllinen Huwitus Luomisen Töistä. Aika: 1791. Laajuus: 23 221 sanaa.

Ganander. Kristfrid Gananderin teoksia. Aika: 1700-luku. Laajuus: 57 468 sanaa.

Laki- ja asetustekstejä. Sekä eripituisia asetustekstejä että lainsuomennoksia.

AHF-lyhenne tarkoittaa Kustavi Grotenfeltin 1912 julkaiseman Acta Historica Fennica -teoksen asiakirjoja. Korpukseen niistä sisältyvät ne, joita ei ole saatu Vanhan kirjasuomen sanakirjan lähteiksi alkuperäisinä asetus- tm. teksteinä.

1500–1800-lukujen asetustekstejä on noin 600, ja suurimman osan tästä aineistosta on tallentanut ja luovuttanut vanhan kirjasuomen korpukseen toimittaja Seppo Oja.

Florinuksen kirkkolain suomennoksen (1688) korpustekstin lähteenä on käytetty vuonna 1986 ilmestynyttä näköispainosta. Painettuun kirkkolakiin sisältyvät kolme erillistä asetustekstiä (näköispainoksessa s. 144–172) ovat hakemiston 1600-luvun asetukset käsittävässä tiedostossa (korpustekstin lähdekoodit As1687c, As1687d ja As1687e).

Herra Martin maanlakisuomennos (1580-luvulta) sekä Ljungo Tuomaanpojan (1600-luvulta) ja Abraham Kollaniuksen (1640-luvulta) maan- ja kaupunginlakien suomennokset jäivät aikanaan käsikirjoituksiksi. Korpusteksteiksi ne on saatettu käsikirjoitusten pohjalta tehdyistä julkaisuista. Ensimmäinen painettu Ruotsin valtakunnan lain suomennos (1759) on saatu korpukseen vuonna 1984 ilmestyneen näköispainoksen tekemisen yhteydessä.

Aika: 1500–1800-luku. Laajuus: 1 103 798 sanaa.

Laurentius Petri. Kolme Laurentius Petri Aboicuksen tekstiä. Aika: 1644, 1658, 1670. Laajuus: 19 205 sanaa.

Lizelius. Antti Lizeliuksen tekstejä, muun muassa ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Suomalaiset Tieto-Sanomat. Aika: 1700-luku. Laajuus: 51 251 sanaa.

Ruumissaarnoja, puheita ja muistorunoja. Aika: 1600–1700-luku. Laajuus: 154 040 sanaa.

Varia – Tekstejä eri aloilta. Noin 70 (lyhyehköä) 1500–1800-lukujen tekstiä eri aloilta. Suuren osan teksteistä on kirjoittanut ja luovuttanut vanhan kirjasuomen korpukseen toimittaja Seppo Oja. Aika: 1500–1800-luku. Laajuus: 208 334 sanaa.

Virsikirjoja ja Piae Cantiones -suomennos. Kokoelma sisältää Finnon virsikirjan, Hemminki Maskulaisen virsikirjan ja Piae Cantiones -suomennoksen sekä vuoden 1701 virsikirjan. Finnon virsikirjan korpus pohjautuu vuonna 1988 ilmestyneeseen näköispainokseen (toim. Pentti Lempiäinen). Aika: n. 1583, 1605, 1616, 1701. Laajuus: 168 020 sanaa.