Pahat nenät, insumalenssu ja kouhkotauti

Uudessa Kielikellossa asiaa keuhkoista, taudeista ja keuhkotaudeista murteissa.

Vuoden toinen Kielikello-numero käsittelee erityisesti covid-19-virusta sekä sairauksiin ja sairastamiseen liittyvää kieltä. Lehden tekoon osallistui myös Suomen murteiden sanakirjan toimituksen jäseniä.

Anna Ryödi kirjoittaa Kieli kartalla -palstalla flunssasta, lentsusta ja muista kansankielisistä sairauksien nimistä. Tarja Korhonen tarkastelee artikkelissaan keuhko(t)-sanaa sekä keuhkoihin liittyviä sanoja ja sanontoja.

Johah impluentsaa

Anna Ryödin Lentsu ja muut läänintaudit -artikkelissa esiintyy runsaasti nimityksiä suomalaisia kautta aikojen vaivanneille sairauksille. Influenssa-sanasta muovautuneet flunssa ja lentsu lienevät tutuimpia, ja näillä sanoilla on paljon murrevariantteja, kuten fluntsa, lonsa, klenssu ja lenska.

Sana influenssa on puhujan tai murrealueen mukaan ollut ainakin impluentsa, infulenssa, inhulenska, inhuluntsa, inslenska, insulensa, insulenska, insulenssu, insumalenssu, kinkkulenssa tai kinttulenska. Kymin (nyk. Kotka) murre-esimerkissä potilas on tehnyt itsestään diagnoosin: Minulla on jotah impluentsaa tai sellaist nuiverrost.

Vihat, kirot ja nenät

Entiseen aikaan uskottiin toisinaan sairauksien ja vaivojen, vihojen, olevan yliluonnollisen voiman tai pahantahtoisen ihmisen aiheuttamia. Kalman ajateltiin aiheutuvan kosketuksesta vainajaan tai ruumiinpesuveteen, kiron taas toisen ihmisen lähettämästä kirouksesta.

Nenät olivat vihastuneiden luonnonhenkien aiheuttamia. Utajärvellä sanottiin, että metännenä (jokin ihotauti) tarttuu linnusta jota lokataan eli kynitään. Längelmäellä sai pahat nenät silmiinsä, jos meni liian lähelle tulta!

Keuhkot kuohahtiit

Tarja Korhonen kertoo Keuhkot kurkussa -artikkelissaan, että sanan keuhko(t) arvellaan liittyvän samaan sanavartaloon kuin sanojen kevyt ja keveä. Yhteys selittyy keuhkojen kevyellä ja huokoisella rakenteella.

Keuhko(t)-sanan ympärille on muotoutunut sanontoja, joista monet liittyvät hengittämiseen tai hengityksen muutokseen. Viipurin läänin Pyhäjärvellä sanotaan suuttumuksesta: Min keuhkot kuohahtiit!

Kouhkot ja tävyt

Kymenlaakson itäosissa ja kaakkoismurteiden alueella keuhko-sanasta käytetään muotoa kouhko, samoin karjalan kielessä. Säämäjärvellä Aunuksen Karjalassa on sanottu: Kouhkoi happanou (= mätänee), hengi tulou (= haisee) pahal.

Eräillä länsimurteiden alueilla on vanhastaan käytetty hengityselimistä nimitystä tävy, tävyt. Isojoen esimerkissä pappa arvelee, ettei tohori nuota (kahvin) sakkoja juora, ne menee tävyyhin.

Sairaus ja tauti

Tarja Korhosen artikkelista selviää, että sana sairas sekä sen johdokset, kuten sairaus ja sairastaa, lienevät samaa germaanista alkuperää kuin nykyruotsin 'haavaa' tarkoittava sana sår. Tauti-sanankin arvellaan olevan germaanislähtöinen, samaa kantaa kuin ruotsin 'kuolemaa' merkitsevä sana död.

Se, joka sairauksista selvisi ja toipui, saattoi sanoa raumalaisen sananparren mukaisesti: Harvo niin gippi o etei pyhäks friskan.

Nenäliina, kuumemittari ja särkylääkkeitä. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Palaa otsikoihin