Siirry sisältöön
Haku

Ajankohtaista Karjalan kielen sanakirjassa

27.11.2020 10.00

Čomua libo tšomua karjalan kielen päiviä!

Karjalan kielen päivää voi viettää vaikkapa suhusanojen parissa.

Karjalan kielen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2016 lähtien. Tänään päivää voi juhlistaa vaikkapa ”tšuhautellen”, suhuäänteiden erilaisia kirjoitustapoja vertailemalla ja ehkäpä myös suhusanoja ääneen lukemalla.

Karjalan kielen kalenduaru, kylmykyy 2020. Kuva: Leena Joki, Kotus.
Karjalan kielen päivää vietetään marraskuussa.

Sitä suhuäännettä, jossa yhdistyy t ja š, voi nähdä kahdella tapaa kirjoitettuna. Kotuksessa tehty Karjalan kielen sanakirja, joka kuvaa karjalan eri murteiden sanastoa, noudattaa suomalaisessa kielentutkimuksessa aiemmin vallinnutta kirjoitustapaa. Sen mukaan kyseistä suhuäännettä vastaa kirjainyhdistelmä , ja kun ääntämys kuuluu pitkänä, merkintätapa on ttš. Näin myös sanakirjan verkkoversiossa:

Mittuine olet sinä tšoma da hyvä!

Ota, veĺĺi, ryyppy, äski milma [= jos minua] suvaitšet.

Tšökkäi bulahkal [= nuppineulalla] kädeh.

Mielettä mettšäh mänet, kontitta kod́ih tulet (sananparsi).

Nykyisin käytetään toisenlaista kirjoitustapaa, joka on suomalaisille vieraampi. Sekä Suomessa että Venäjällä noudatettavien kirjoitusnormien mukaan kyseinen ”tšuhausäänne” kirjoitetaan joko yhdellä tai kahdella č-kirjaimella (č tai čč; vertaa ja ttš). Näin esimerkiksi suomalaisilla verkkosivuilla:

”Da karjalan kieli on čoma kieli!” (Karjalan Sivistysseura, 2020)

”Mi on čomin sana karjalan kieles? – Suvaičus.” (Karjalan Sivistysseura, 2020)

”THL:n varastoloispäi kundih on tuodu enäm 1,3 miljonua čökättäviä annostu [influensurokottehii] da nenga sadatuhattu nenäspray-annostu.” (Yle Uudizet karjalakse, 2020)

”Mimmoni mieš meččäh, šemmoni puu vaštah.” Sananparsi. (Karjalan Sivistysseura, 2020)

Ote Muumit da suuri viennouzu -kirjasta. Karjalan Kielen Seura, 2019. Livvinkarjalaksi kääntänyt Natalja Sinitskaja. Kuva: Leena Joki, Kotus.
Ote Muumit da suuri viennouzu -kirjasta. Karjalan Kielen Seura, 2019. Livvinkarjalaksi kääntänyt Natalja Sinitskaja.

Vaikka karjalan eri kielimuotoja on normitettu, kaikkia karjalan taitajia – harrastajiakin – kannustetaan käyttämään kieltä vapaasti omalla tavallaan, jotta uhanalainen kieli pysyisi elossa. Sitä paitsi esimerkiksi suhukirjainten tuottaminen koneella voi olla monelle vaikeaa, ja sallivuus oikeinkirjoituksessa on senkin vuoksi kannatettavaa. Sosiaalisessa mediassa karjalan kirjo näkyykin jo ilahduttavasti.

Teksti ja kuvat: Leena Joki

Pekka Zaikov: Vienan aapini. Kuva: Leena Joki, Kotus.
Pekka Zaikovin Vienan aapini.

Palaa otsikoihin