Suomen vaadittava selkeitä alkutekstejä EU-puheenjohtajakaudella

Suomen kielen lautakunnan kannanotto 2005

Suomen kielen lautakunta on kokouksessaan 1.12.2005 esittänyt kannanoton, jossa se edellyttää, että Suomi nostaa puheenjohtajakaudellaan vuoden 2006 loppupuoliskolla esiin Euroopan unionin alkutekstien selkeyttämisen. Se lähetti oheisen kannanoton pääministerille sekä oikeus- ja opetusministerille:

Selkeiden alkutekstien merkitys esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Suomen kielen lautakunta edellyttää, että Suomi ottaa Euroopan unionin puheenjohtajakauden tavoitteisiinsa EU:n alkutekstien kielellisen selkeyttämisen. Unionin suomenkielisten tekstien ymmärrettävyyttä ei voi parantaa, elleivät alkutekstit ole rakenteeltaan ja sanamuodoiltaan selkeitä.

Ymmärrettävyyden keskeisyys on noussut esille äänestettäessä Euroopan unionin perustuslaista. Tällöin on puhuttu paljon kansalaisten ja päätöksentekijöiden välisestä kuilusta. EU:n toiminta on avointa ainoastaan, jos kansalaiset saavat sen kielenkäytöstä selvää. Myös Euroopan komissio on nostanut ymmärrettävyyden esiin omassa parempaa viestintää koskevassa tiedonannossaan tämän vuoden heinäkuussa. EU:n virkakielen selkeyttämisestä on tehty vuonna 1998 EU:n toimielinten välinen sopimus, jonka noudattaminen säädöstekstejä laadittaessa on jälleen nostettava esiin.

Jos alkutekstien laatua pystytään parantamaan, ulottuvat hyvät vaikutukset huomattavasti laajemmalle kuin suomenkielisten tekstien laatuun. Selkeiden ja ymmärrettävien hallintotekstien perusteella on kaikkien jäsenmaiden hallintokoneistojen mahdollista toimia tehokkaammin, ja sama hyöty hyvistä teksteistä koituu myös unionin hallintoelimille. Myös voimavaroja nielevä EU-kääntäminen tehostuu, kun paremmista alkuteksteistä saadaan käännettyä parempia lopputekstejä.

Muutoksia ei kuitenkaan tapahdu, ellei ole konkreettisia tavoitteita. Suomen profiiliin kuuluu jo toiminta avoimuuden, demokraattisuuden ja tehokkaan hallinnon puolesta, ja näihin arvoihin sisältyvät luontevasti myös toimet tekstien ymmärrettävyyden parantamiseksi. Siinä Suomen on helppo löytää kumppaneita muista jäsenmaista.

Kiinnostuksen pitää olla jatkuvaa, ja siksi asian edistymistä on seurattava. Suomen tulee pyytää raportteja siitä, mitä on tehty, ja herättää keskustelua jatkotoimista, jotka ulottuvat myös puheenjohtajakauden jälkeiseen aikaan.