Siirry sisältöön
Haku

Sosiaali- ja terveydenhuollon nimien suunnittelua parannettava

Suomen kielen lautakunnan ja ruotsin kielen lautakunnan kannanotto 9.11.2022.

Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä on syntymässä uusia nimiä, jotka uhkaavat kirjavoittaa julkista nimistöä huolestuttavalla tavalla. Ongelmallisia ovat sekä hyvinvointialueiden oheisnimet että sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yksiköiden nimet. Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen ja ruotsin kielen lautakunnat esittävät seuraavat suositukset nimien selkeyden varmistamiseksi.

Epäselvistä oheisnimistä syytä luopua

Hyvinvointialueista on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti virallista nimeä, sillä tällainen nimi välittää parhaiten tietoa kohteestaan. Koska nimet ovat pitkiä (esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Varsinais-Suomen hyvinvointialue), syntyy tarve lyhentää niitä. Yhdenmukainen valtakunnallinen käytäntö lyhenteiden ja lyhenteisiin perustuvien verkkotunnusten muodostuksessa tukisi hallinnon kokonaisuuden hahmottamista ja palveluiden saavutettavuutta.

Yhtenäistä linjaa ei kuitenkaan ole syntynyt, vaan eri hyvinvointialueilla on otettu lyhenteiden sijasta käyttöön oheisnimiä, jotka eivät ole normaaliin tapaan virallisen nimen alkukirjaimista muodostettuja. Tämän vuoksi oheisnimen kytkös hyvinvointialueen varsinaiseen nimeen on hämärä (esimerkiksi Pohde, Eloisa, Soite, Siun sote). Myös nimien taivuttaminen saattaa tuottaa ongelmia (Pohden vai Pohteen).

Kaksikielisellä alueella on saatettu kielilain vastaisesti muodostaa lyhenne vain suomenkielisestä nimestä (Varha ← Varsinais-Suomen hyvinvointialue). Kielilain mukaan kansalliskieliä tulee kohdella yhdenvertaisesti ja ruotsin kielessä käytettävä lyhenne tulee aina muodostaa ruotsinkielisestä nimestä.

Oheisnimien käyttö julkishallinnossa ei ole suositeltavaa, sillä ne yhdistyvät huonosti viralliseen nimeen ja sekoittuvat kaupallisiin yritys- ja tuotenimiin. Erityisen hankalia epäselvät oheisnimet ovat niille, jotka tarvitsevat arkensa tueksi yleiskieltäkin selvempää kielimuotoa eli selkokieltä.

Säilytetään selkeät sanat terveyskeskus ja terveysasema

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on alettu keskittää samoihin yksiköihin, ovat tutut terveyskeskukset ja -asemat hiljalleen häviämässä. Niiden tilalle on tullut muun muassa hyvinvointikeskuksia, terveys- ja hyvinvointikeskuksia ja hyvän olon keskuksia. Ruotsiksi on käytetty esimerkiksi sanoja välfärdscentral ja central för hälsa och välbefinnande. Kaikista nimistä ei selvästi ilmene, onko kyse julkisesta terveyspalvelujen tarjoajasta vai kaupallisesta toimijasta. Esimerkiksi hyvinvointikeskus voi olla myös kaupallinen kuntosali tai kylpylä. Lisäksi nimitysten kirjavuus heikentää ymmärrettävyyttä, kun sama julkinen palvelu on nimetty eri paikkakunnilla eri tavoin.

Suomen ja ruotsin kielen lautakunnat kannustavat säilyttämään kohdettaan kuvaavat ja tutut sanat terveyskeskus ja terveysasema sekä hälsovårdscentral, hälsocentral ja vårdcentral. Myös nimitys sosiaali- ja terveyskeskus (ruotsiksi social- och hälsovårdscentral) on mahdollinen. Sen ongelmana on kuitenkin nimityksen pituus, minkä vuoksi paine käyttää epäselvää sote-lyhennettä on suuri.

Keskuksista saatavista sosiaalipalveluista on mahdollista tiedottaa muulla tavalla kuin muuttamalla ymmärrettävää terveyskeskus-nimitystä. Palvelun nimeen ei aina ole välttämätöntä sisällyttää kaikkia toimintoja, vaan siihen voidaan tiivistää olennaisin.

Nimet ovat osa asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä

Lautakunnat ovat ottaneet kantaa julkishallinnon nimiin jo aiemminkin kannanotossaan Julkishallinnon erisnimet ja niiden suunnittelu (2009). Tuolloin lautakunnat totesivat, että hallintolain edellyttämään asialliseen, selkeään ja ymmärrettävään virkakieleen kuuluvat myös nimet, niiden valinta, suunnittelu ja kielellinen korrektius. Tätä näkökohtaa on jälleen syytä korostaa. Nimien suunnittelussa on käännyttävä ajoissa kielen ja nimistön asiantuntijoiden puoleen.

Valtioneuvoston joulukuussa 2021 julkaisemassa kansalliskielistrategiassa esitetään yhtenä toimenpiteenä, että uusia viranomaisia perustettaessa noudatetaan Kotimaisen kielten keskuksen ohjeita viranomaisten nimien suunnittelusta. Vastuu toimenpiteen noudattamisesta on kaikilla ministeriöillä. Suomen kielen ja ruotsin kielen lautakunnat suosittavat, että Kotimaisten kielten keskuksen ohjeita noudatetaan myös julkishallinnon palvelujen nimiä suunniteltaessa ja kaikissa julkishallinnon viranomaisissa – myös kunnissa ja hyvinvointialueilla.

SUOMEN KIELEN LAUTAKUNTA

RUOTSIN KIELEN LAUTAKUNTA

Lisätietoja antavat

Ulla Onkamo
nimistönhuollon erityisasiantuntija
puh. 0295 333 289

ulla.onkamo[at]kotus.fi

Tiina Onikki-Rantajääskö
suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja
puh. 0294 122 771
tiina.onikki[at]helsinki.fi

Aiheesta lisää

Nimistönsuunnittelun ohjeita