Kotuksen uutiset 2021
Tärkeä, luotettava ja uskottava
Kysely: Noin joka viides suomalainen tuntee Kotuksen, ja suhtautuminen on myönteistä.
Kotimaisten kielten keskus on selvittänyt sitä, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat Kotuksen ja millainen mielikuva heillä on Kotuksesta. Suomalaisilta kysyttiin muun muassa Kotukseen viittaavista nimistä, Kotuksen tuotteista ja palveluista sekä siitä, millaiseksi Kotus ja sen tuotteet ja palvelut koetaan.
Kotus on kyselyn perusteella monelle suomalaiselle tavalla tai toisella tuttu, ja mielikuva Kotuksesta on yleisesti ottaen hyvin myönteinen. Yli puolet mielikuvakysymyksiin vastanneista piti Kotusta tärkeänä, luotettavana ja uskottavana. Kotus ei synnyttänyt mielikuvakysymyksiin vastanneissa vahvoja kielteisiä mielikuvia.
Kysely toteutettiin 13.10.–8.11.2021 online-kyselynä ja puhelinhaastatteluin. Vastaukset kerättiin niin, että otos edustaa Suomen 18–70-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja alueen mukaan. Lisäksi selvitettiin suomen- ja ruotsinkielisten näkemyksiä. Vastaajia oli yhteensä 779. Kyselyn toteutti Userneeds.
Suomenkieliset tuntevat Kotuksen ruotsinkielisiä paremmin
Vastaajilta kysyttiin, millaisia kotimaisiin kieliin liittyviä apuvälineitä tai palveluita he tuntevat. Heille ei vielä tässä vaiheessa kerrottu, että kysely liittyy Kotimaisten kielten keskukseen. Heille ei myöskään annettu valmiita vastausvaihtoehtoja.
Yli 20 prosenttia suomenkielisistä vastaajista antoi vastaukseksi jonkin Kotimaisten kielten keskukseen viittaavan nimen (esim. Kotus, Kielitoimisto, Kielikello). Eniten mainintoja sai Google Translate: 16 prosenttia vastaajista mainitsi sen.
Ruotsinkielisille vastaajille Kotus oli vastausten perusteella vieraampi. Noin 9 prosenttia ruotsinkielisistä vastaajista antoi vastaukseksi jonkin Kotukseen viittaavan nimen (esim. Kotus tai Focis, Språkbyrån, Språkbruk).
Monissa vastauksissa mainittiin yleisemmin verkossa olevat sanakirjat ja verkkohaku. Ruotsinkielisistä vastaajista 11 prosenttia nimesi Svenska Akademiens ordlista -julkaisun.
Kielitoimiston tuntevat erityisen hyvin yli 50-vuotiaat suomalaiset
Spontaanien nimikysymysten jälkeen vastaajille annettiin Kotukseen viittaavia nimiä sisältävä lista. Vastaajien piti valita listalta tuttu nimi tai tutut nimet.
Kielitoimiston tunnisti 57 prosenttia suomenkielisistä vastaajista. Kotimaisten kielten keskuksen tunnisti 31 prosenttia, Kotuksen 27 prosenttia ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotuksen aiempi virallinen nimi) 26 prosenttia suomenkielisistä vastaajista.
Kotimaisten kielten keskus tunnettiin paremmin nuorempien vastaajien (18–34-vuotiaat) joukossa. Kielitoimisto tunnettiin parhaiten 50–70-vuotiaiden vastaajien joukossa. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa oli aikanaan Kielitoimisto-niminen osasto. Nykyisessä Kotimaisten kielten keskuksessa Kielitoimisto-sanaa käytetään Kielitoimiston sanakirjan ja Kielitoimiston ohjepankin nimissä.)
Ruotsinkielisille vastaajille tutuin oli Kotuksen virallinen ruotsinkielinen nimi Institutet för de inhemska språken. Sen tunnisti 46 prosenttia ruotsinkielisistä vastaajista. Språkinstitutet-nimen tunnisti 40 prosenttia vastanneista.
Kotukseen viittaavat nimet olivat tuntemattomia lähes 30 prosentille vastaajista. Kotuksen kaarikuvioisen logokuvan tunnisti joka kymmenes vastaaja.
Kotus yhdistetään tutkimukseen ja asiantuntemukseen
Kotuksen tunnistaneilta kysyttiin, mikä Kotus on. Suomenkielisistä vastaajista 36 prosenttia ja ruotsinkielisistä vastaajista 41 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”valtion asiantuntijavirasto”. Joka viides sekä suomen- että ruotsinkielisistä vastaajista arvioi, että kyse on yliopiston tutkimuslaitoksesta.
Yli kolmasosa vastanneista kertoi, ettei tiedä, mikä Kotus on. Yhdistyksenä tai yksityisenä yrityksenä Kotusta piti vain pieni osa vastaajista.
Kotuksen tunnistaneilta kysyttiin myös sitä, mistä he tuntevat Kotuksen. Vastaajat kertoivat tuntevansa Kotuksen parhaiten uutismedioiden kautta (26 prosenttia suomenkielisistä, 38 prosenttia ruotsinkielisistä). Kotuksen omien verkkopalveluiden kautta Kotuksen kertoi tuntevansa 21 prosenttia suomenkielisistä vastaajista ja 8 prosenttia ruotsinkielisistä vastaajista. Ruotsinkielisistä vastaajista 14 prosenttia kertoi tuntevansa Kotuksen sosiaalisen median kautta, suomenkielisistä vastaajista 4 prosenttia.
Kotuksen tuotteita ja palveluita tunnetaan heikommin kuin koko Kotusta
Tunnetuimmat Kotuksen yksittäistä tuotteista ja palveluista ovat vastausten perusteella Kielitoimiston sanakirja sekä verkkolehdet Kielikello ja Språkbruk. Suomenkielisistä vastaajista 41 prosenttia kertoi kuullensa sanakirjan nimen tai käyttäneensä kirjaa. Vastaava verkkolehtiä koskeva osuus on 43 prosenttia. Kotuksen yksittäisiä tuotteita ja palveluja tunnetaan huonommin kuin koko Kotusta.
Kotuksen palveluja käyttävistä suomenkielisistä 74 prosenttia käyttää palveluja vapaa-ajalla, 42 prosenttia työssä. Ruotsinkielisillä vastaavat osuudet ovat 43 ja 54 prosenttia. Opiskelussa Kotuksen palveluja käyttää 26 prosenttia suomenkielisistä vastaajista ja 12 prosenttia ruotsinkielisistä vastaajista. (Tässä kysymyksessä oli mahdollista valita useita vastausvaihtoehtoja.)
Palveluja käytetään vastausten perusteella yleisimmin siitä syystä, että etsitään apua jossakin yksittäisessä kieliasiassa (74 prosenttia suomenkielisistä, 38 prosenttia ruotsinkielisistä tähän kysymykseen vastanneista). Yli kolmasosaa vastanneista kieliasiat kiinnostavat yleisesti ja alle kolmasosa tarvitsee kielitietoa työssään.
Mielikuva Kotuksesta on kaikkiaan erittäin myönteinen
Kyselyssä selvitettiin Kotukseen liitettäviä mielikuvia. Vastaajan piti
valita viisiportaiselta asteikolta kohta, joka kuvaa parhaiten hänen näkemystään. Asteikon ääripäissä oli sellaisia Kotukseen suhtautumista ilmaisevia sanapareja kuin ”kiinnostava – epäkiinnostava”, ”rohkea – varovainen” ja ”liberaali – konservatiivinen”.
Suomenkielisistä vastaajista 55 prosenttia piti Kotusta erittäin uskottavana, 53 prosenttia erittäin luotettavana ja 50 prosenttia erittäin tärkeänä. Nämä vastaajat siis valitsivat asteikolta mahdollisimman suurta uskottavuutta, luotettavuutta ja tärkeyttä ilmaisevan kohdan.
Moni valitsi asteikolta myös kohdan, joka ilmaisee toiseksi suurinta uskottavuutta (23 prosenttia), luotettavuutta (23 prosenttia) ja tärkeyttä (22 prosenttia). Vain harvat valitsivat kohdat epäuskottava (1 prosentti), epäluotettava (1 prosentti) ja merkityksetön (2 prosenttia).
Erittäin helposti lähestyttävänä tai lähestyttävänä Kotusta piti 54 prosenttia suomenkielisistä tähän kysymykseen vastanneista. Luotaantyöntävänä Kotusta piti 2 prosenttia kysymykseen vastanneista.
Kotusta piti erittäin avoimena tai avoimena 64 ja erittäin suvaitsevaisena tai suvaitsevaisena 58 prosenttia suomenkielisistä näihin kysymyksiin vastanneista. Kaikille tarkoitettuna Kotusta piti 67 prosenttia suomenkielisistä kysymykseen vastanneista. Kotusta piti yleisolemukseltaan vakavana tai erittäin vakavana 22 prosenttia suomenkielisistä vastaajista, rentona tai erittäin rentona 28 prosenttia.
Asteikolta ”liberaali – konservatiivinen” 55 prosenttia vastanneista suomenkielisistä valitsi asteikon keskikohdan. Asteikolta ”rohkea – varovainen” 60 prosentti valitsi saman kohdan, ja myös ”kokeilunhaluinen – kaavoihin kangistunut” -kysymyksessä valinta kohdistui useimmiten asteikon keskikohdalle (59 prosenttia).
Ruotsinkielisten vastaajien mielikuvat noudattelivat suomenkielisten vastaajien mielikuvia. Yleisesti mielikuva oli ruotsinkielisten keskuudessa suomenkielisiäkin myönteisempi.
Sekä suomen- että ruotsinkieliset pitävät oman kielen edistämistä ensisijaisena
Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä ovat vastaajien mielestä tärkeimmät asiat, joihin Kotuksen kuuluisi keskittyä. Kysymykseen ei annettu vastausvalikkoa, vaan vastaajat tuottivat vastaukset spontaanisti.
Suomenkielisistä tähän kysymykseen vastanneista 40 prosenttia mainitsi suomen kielen suojelemisen tärkeimmäksi asiaksi. Ruotsinkielisistä tähän kysymykseen vastanneista 24 prosenttia mainitsi tärkeimmäksi asiaksi ruotsin kielen aseman edistämisen.
Yleisen kielineuvonnan mainitsi tärkeimmäksi asiaksi 22 prosenttia suomenkielisistä ja 16 prosenttia ruotsinkielisistä tähän kysymykseen vastanneista. Suomenkielisistä 7 prosenttia arvioi tärkeimmäksi asiaksi Kotuksen näkyvyyden lisäämisen. Ruotsinkielisistä 8 prosenttia arvioi tärkeimmäksi asiaksi vähemmistökielten aseman edistämisen.
Kansalliskielistä huolehtimista ja muita Kotuksen tehtäviä pidetään tärkeinä
Vastaajilta pyydettiin myös arvioita Kotuksen tehtävien tärkeydestä siten, että heidän piti valita asteikolta 1–5 omaa näkemystään vastaava numero. Numeron 1 valitseminen tarkoitti sitä, että asia ei ole vastaajan mielestä yhtään tärkeä, ja numeron 5 sitä, että asia on vastaajan mielestä erittäin tärkeä.
Kaikkia kysyttyjä Kotuksen tehtäviä pidettiin tärkeinä. Arviot eri asioiden tärkeydestä vaihtelevat 3,9:stä 4,6:een. Ruotsinkieliset valitsivat suomenkielisiä useammin vastausvaihtoehdon ”erittäin tärkeä”.
Ruotsinkielisistä vastaajista 76 prosenttia oli sitä mieltä, että kansalliskielistä ja kansalaisten kielellisistä oikeuksista huolehtiminen on erittäin tärkeää. Suomenkielisistä vastaajista 40 prosenttia oli samaa mieltä.
Viranomaiskielen selkeyttämistä piti erittäin tärkeänä 64 prosenttia ruotsinkielisistä vastaajista ja 47 prosenttia suomenkielisistä. Sanakirjojen toimittamista piti erittäin tärkeänä 35 prosenttia ruotsinkielisistä ja 27 prosenttia suomenkielisistä. Yleiskielen ja julkisen nimistön huoltamista piti erittäin tärkeänä 52 prosenttia ruotsinkielisistä ja 45 prosenttia suomenkielisistä.
Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten yleisiä kieliasenteita
Suomalaisilta kysyttiin samassa kyselyssä myös, mitä mieltä he ylipäätään ovat kieliasioista. Suhtautuminen oli kauttaaltaan hyvin myönteistä. Esimerkiksi kotimaisten kielten käytön edistämistä piti erittäin tärkeänä ruotsinkielisistä vastaajista kuusi kymmenestä ja suomenkielisistä neljä kymmenestä.
Kyselyn tästä osiosta uutisoitiin Kotuksen verkkosivuilla 22. marraskuuta.