Kotuksen uutiset 2021
Kieliasiat suomalaisille tärkeitä
Kotus selvitti suhtautumista kielenhuoltoon, sanakirjoihin, kielipolitiikkaan ja kotimaisiin kieliin.
Kotimaisten kielten keskus on selvittänyt suomalaisten suhtautumista toimialaansa liittyviin kieliasioihin. Suomalaisilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat kielenhuollosta ja kielineuvonnasta, sanakirjojen laatimisesta, vähemmistökielistä huolehtimisesta ja muusta kielten asemaan vaikuttamisesta sekä kotimaisten kielten käytön edistämisestä.
Vastaukset kerättiin niin, että otos edustaa Suomen väestöä iän, sukupuolen ja alueen mukaan. Lisäksi selvitettiin suomen- ja ruotsinkielisten näkemyksiä. Kysely toteutettiin 13.10.–8.11.2021 online-kyselynä ja puhelinhaastatteluin. Vastaajia oli yhteensä 779. Kyselyn toteutti Userneeds.
Suhtautuminen on kauttaaltaan hyvin myönteistä
Vastaajilta pyydettiin arvioita kieliasioista siten, että heidän piti valita asteikolta 1–5 omaa näkemystään vastaava numero. Numeron 1 valitseminen tarkoitti sitä, että asia ei ole vastaajan mielestä yhtään tärkeä, ja numeron 5 sitä, että asia on vastaajan mielestä erittäin tärkeä.
Suhtautuminen on kauttaaltaan hyvin myönteistä. Esimerkiksi kotimaisten kielten käytön edistämistä pitää erittäin
tärkeänä ruotsinkielisistä vastaajista kuusi kymmenestä ja
suomenkielisistä neljä kymmenestä. Ruotsinkielisten arviot ovat ylipäätään jonkin verran suomenkielisten arvioita myönteisempiä.
Arviot eri kieliasioiden tärkeydestä vaihtelevat 3,4:stä 4,6:een. Vain hyvin harvat vastaajat kokevat, että kieliasiat eivät ole ollenkaan tärkeitä.
Suomen ja ruotsin kielen huolto ja kielineuvonta
Yli 67 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää suomen ja ruotsin kielen huoltoa ja kielineuvontaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä (vastauksena numero 4 tai 5). Ei ollenkaan tärkeänä niitä pitää alle 4 prosenttia vastanneista.
Suomenkielisten vastaajien tähän kysymykseen antamien numeroiden keskiarvo on 3,7 ja ruotsinkielisten 4,2. Ruotsinkielisistä vastaajista 41 prosenttia pitää suomen ja ruotsin kielen huoltoa ja kielineuvontaa erittäin tärkeänä, suomenkielisistä vastaajista 26 prosenttia.
Kotimaisia kieliä ja kielimuotoja kuvaavien sanakirjojen laatiminen
Kotimaisia kieliä ja eri kielimuotoja kuvaavien sanakirjojen laatimista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä noin 59 prosenttia vastanneista. Ei ollenkaan tärkeänä sitä pitää 3 prosenttia vastanneista.
Suomenkielisten vastaajien tähän kysymykseen antamien numeroiden keskiarvo on 3,7 ja ruotsinkielisten 3,8. Ruotsinkielisistä vastaajista 32 prosenttia pitää kotimaisia kieliä ja eri kielimuotoja kuvaavien sanakirjojen laatimista erittäin tärkeänä, suomenkielisistä vastaajista 22 prosenttia.
Suomessa käytettävien vähemmistökielten asemasta huolehtiminen
Suomessa käytettävien vähemmistökielten asemasta huolehtimista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä 62 prosenttia vastanneista. Ei ollenkaan tärkeänä sitä pitää 7 prosenttia vastanneista. Suomenkielisistä vastaajista lähes joka kymmenes on sitä mieltä, että vähemmistökielten asemasta huolehtiminen ei ole ollenkaan tärkeä, ruotsinkielisistä vastaajista yksi sadasta.
Suomenkielisten vastaajien tähän kysymykseen antamien numeroiden keskiarvo on 3,7 ja ruotsinkielisten 4,6. Ruotsinkielisistä vastaajista 70 prosenttia pitää Suomessa käytettävien vähemmistökielten asemasta huolehtimista erittäin tärkeänä, suomenkielisistä vastaajista 21 prosenttia.
Kielten asemaan ja käyttöalaan vaikuttaminen
Vastaajilta kysyttiin myös yleisemmin suhtautumista kielipoliittisiin asioihin. Kielten asemaan ja käyttöalaan vaikuttamista pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä 57 prosenttia vastaajista. Ei olleenkaan tärkeänä tätä pitää noin 6 prosenttia vastaajista.
Suomenkielisten vastaajien tähän kysymykseen antamien numeroiden keskiarvo on 3,4 ja ruotsinkielisten 4,1. Ruotsinkielisistä vastaajista 45 prosenttia pitää kielten asemaan ja käyttöalaan vaikuttamista (kielipolitiikkaa) erittäin tärkeänä, suomenkielisistä vastaajista 15 prosenttia.
Kotimaisten kielten käytön edistäminen
Kotimaisten kielten käytön edistämistä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä yli 81 prosenttia vastaajista. Ei ollenkaan tärkeänä sitä pitää alle 2 prosenttia vastaajista.
Suomenkielisten vastaajien tähän kysymykseen antamien numeroiden keskiarvo on 4,1 ja ruotsinkielisten 4,5. Ruotsinkielisistä vastaajista 63 prosenttia pitää kotimaisten kielten käytön edistämistä erittäin tärkeänä, suomenkielisistä vastaajista 42 prosenttia.
Kielikysymyksiin haetaan apua useimmiten verkosta
Vastaajilta kysyttiin myös, mistä he hakevat apua kielikysymyksiinsä tai ylipäätään etsivät kielitietoa. Valtaosa mainitsee verkon hakukoneet.
Suomenkielisistä vastaajista 87 prosenttia ja ruotsinkielisistä vastaajista 73 prosenttia kertoo hakevansa vastauksia ja tietoa hakukoneiden avulla. Suoraan erilaisilta verkkosivuilta, muun muassa Kotuksen sivuilta, tietoa hakee 16 prosenttia vastaajista.
Ystäviltä ja työkavereilta kieliasioita kyselee suomenkielisistä 14 prosenttia ja ruotsinkielisistä 15 prosenttia. Ruotsinkielisistä 12 prosenttia käyttää kirjoja ja lehtiä tähän tarkoitukseen, suomenkielisistä 5 prosenttia. Sosiaalista mediaa kokee käyttävänsä tähän tarkoitukseen vain pieni osa vastaajista.
Kotuksen tunnettuus ja kiinnostavuus
Kyselyssä selvitettiin myös sitä, kuinka hyvin Kotimaisten kielten keskus (Kotus) sekä sen palvelut ja tuotteet tunnetaan. Lisäksi selvitettiin Kotukseen liitettäviä mielikuvia ja käyttökokemuksia yksittäisistä palveluista.
Joka viides vastaajista nimesi spontaanisti Kotuksen tai jonkin sen brändeistä, tuotteista tai palveluista, kun kysyttiin, mitä kielipalveluja he tuntevat. Kyselyn Kotusta koskevista tuloksista uutisoidaan myöhemmin erikseen.