Kotus-vinkit
Juhlitaan satoa, muistellaan vainajia
Kekri ja pyhäinpäivä ovat loppusyksyn juhlia.
Marraskuun alku on kekrin ja pyhäinpäivän aikaa. Kekrin vietto liittyy maanviljelykseen ja satokauden päättymiseen, ja pyhäinpäivänä muistellaan vainajia. Uudemmassa perinteessä juhlakautta täydentää halloween.
Myös kielen asiantuntijoilla on sanansa sanottavana näihin loppusyksyn juhlapäiviin. Tähän vinkkiin on koottu muutamia kekri- ja pyhäinpäiväjuttuja.
Miksi päivät pienellä?
Suurin osa juhla- ja merkkipäivien nimityksistä on yleisnimiä. Ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: halloween, kekri, pyhäinpäivä.
Marraskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää. Miksi pyhäin- eikä pyhienpäivää?
Kummallinen kekri ja kekritär?
Kekristä on mainintoja yli viiden sadan vuoden takaa, mutta sanan alkuperästä ei ole varmuutta. Agricola mainitsee kekrin karjalaisten palvomien jumalien joukossa, ja karjansuojelijana kekri tunnetaan monissa myöhemmissäkin kirjoituksissa. Kansan parista tehdyistä muistiinpanoista näkyy, että kekrin päivän vietto on liittynyt monella tapaa maanviljelykseen ja satokauden päättymiseen.
Palvelusvuoden aikana ei piioille enempää kuin rengeillekään vapaata juuri herunut, eikä heillä liioin ollut aikaa tehdä omia töitään. Vapaaviikolla oli toisin.
Piäsis keeriin (= pyhäinmiestenpäivään) niin piäsis sittä riiviikolle. (Sonkajärvi)
Kissavviikko om pyhäimpäiväj jälkie, kum palkolliiset o irrollaa. (Lammi)
Pyhämiehenä annettiin kissanviikoksi palvelijalle limppu, juusto ja lampaanjalka. (Nurmijärvi)
- Anneli Hänninen: Kekri ja pyhäinpäivä (Tiesitkö tämän, 3.11.2010)
- Vanhan kirjasuomen sanakirja: kekri
- Suomen etymologinen sanakirja: kekri
- Kekri (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
Tässä on teille kekriä ja kekrittäriä!
Mutta mikä onkaan kekritär? Vastauksia löytyy Suomen murteiden sanakirjasta: Esimerkiksi Kiteellä kekrittäriksi on sanottu naisia, jotka kekrin edellä kulkevat kerjäämässä kekrinapua, ”aprakoita”. Sotkamossa taas on puhuttu kekrittären huoneesta. Tällä on tarkoitettu huonetta, jonne on pantu ruokaa kekrittärelle, kekriin liittyvälle uskomusolennolle.
Sanakirjassa on paljon muitakin murteidemme kekri-sanoja. Selityksen saavat esimerkiksi sellaiset sanat kuin kekrikokkeli, kekrikyrsä ja kekriläinen.
- Suomen murteiden sanakirja: kekri
- Suomen murteiden sanakirja: kekrimörkö
- Riikka Tervonen: Tässä on teille kekriä (Ajankohtaista Suomen murteiden sanakirjassa, 2.11.2018)