Siirry sisältöön
Haku

rss Kotus-vinkit

1.4.2022 10.30

Aprillipiloja totuudenjälkeisessä ajassa

Kutkuttaako nauruhermoa vai pullistuuko otsasuoni?

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä aivan kaikki, mitä netissä lukee, ei ole totta. Eipä ole muulloinkaan: totuudenjälkeinen aika on täynnä valeuutisia ja disinformaatiota.

Ovatko pilat vielä paikallaan vai pelataanko niillä kaikenlaisten petkuttajien pussiin? Hyvä kysymys, johon tämä teksti ei kuitenkaan tuo vastausta. Sen sijaan vinkkiin on koottu kielijuttuja, jotka liittyvät aprillipilojen luonteeseen ja päivän historiaan.

Huono aprillipila. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Ei näin. Huono aprillipila. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Narrasin eli petkutin eli juksasin!

Aprillaus on ollut vanhastaan pääasiassa länsi- ja eteläeurooppalainen huvi. 1500-luvulla kalenterimuutokseen perehtymätöntä ranskalaista maalaista saatettiin pilkata nimellä poisson d’Avril eli ’huhtikuun kala’.

Toisen harhaan johtaminen ja tarkoituksellinen erehdyttäminen kuuluvat niihin elämän ilmiöihin, jotka tavallisesti vetoavat vahvasti tunteisiin, ja tästä syystä niitä kielessäkin kuvataan hyvin monin eri tavoin. Narraamisen sijasta aprillipäivänä voi myös vaikkapa huijata, petkuttaa, bluffata, juksata tai vetää nenästä.

Nauravia kasvoja. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Näen punaista, keltaista ja vihreää... Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Uskottavuuden ja naurettavuuden rajalla

Aprillipila noudattaa melko pitkälti jonkin tekstilajin – yleensä uutisen – käytänteitä, mutta se sisältää vihjeitä todellisesta luonteestaan. Vihjeitä voivat olla esimerkiksi epäuskottava sisältö, sopimaton asenne tai sopimattomat ilmaukset. Pilalle tyypillistä on provosoiva aihe ja toimintaan yllyttäminen, ja pilan lukijat jakautuvat kahteen rooliin: niihin, jotka saavat juonesta kiinni, ja niihin, jotka eivät huomaa vihjeitä vaan menevät halpaan.

Älä pilaa hyvää pilaa kommentoimalla Mikäs päivä tänään on ;) Huonot pilat sitten erikseen. Kokoontumisia korona-aikana, pelottelua vakavilla asioilla tai haitallista disinformaatiota – ei, ei ja ei. Hyvä pila on lopulta harmiton, tai niin harmiton kuin perätön nettijuttu 20-luvun ilmapiirissä voi yleensä olla.

Ämpäri päässä. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ämpäri on tehokas suoja valeuutisia vastaan. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Kotus laittoi sinut aprillija juaksee

Kotimaisten kielten keskuksen sivulla julkaistiin 1. huhtikuuta 2020 uutinen vahalieriölöydöstä. Uutisen mukaan Lauri Kettusen sata vuotta sitten tallentamassa itkuvirressä on kuultavissa mahdollisesti ”alkusuomea”. Uutisessa oli paljon totta, mutta pääasia oli huijausta. Päivän paras! kuului Twitterin tuomio.

”Sinä olep pantu aprillija juaksee”, on Hattulassa sanottu. ”Kyl velikulta sun asias nyten on aprillii”, arveltiin Nakkilassa. Suomen murteiden sanakirjassa on runsaasti aprillipiloihin liittyviä esimerkkejä useiden aiheeseen liittyvien hakusanojen alla. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kertoo, että sanasta aprilli on käytössä vain partitiivimuoto.

Tuula Korhosen twiitti aprillipiloista 1.4.2020. Kuvakaappaus Twitteristä.
Tuula Korhosen twiitti aprillipiloista 1. huhtikuuta 2020. Kuvakaappaus Twitteristä.

Palaa otsikoihin