Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!

Kukapa ei olisi aprillina eli huhtikuun ensimmäisenä päivänä narrannut jotakuta katsomaan olematonta, uskomaan mahdotonta tai juoksemaan turhaan. Aprillipäivänä narraaminen on luvallista, eikä narrattavalla ole oikeutta suuttua. Sana aprilli juontaa juurensa ruotsin kautta latinankielisestä sanasta aprilis ’roomalaisten 2. kuukausi, huhtikuu’.

Aprillaus on ollut vanhastaan pääasiassa länsi- ja eteläeurooppalainen huvi. Yleinen kansanhuvi aprillauksesta kehittyi Ranskassa 1500-luvulla. Ranskalaiset siirsivät 1500-luvun lopulla vuoden vaihtumisen huhtikuusta tammikuuhun. Maalaisille muutos oli vaikea. Heitä pilkattiin nimellä poisson d’Avril ’huhtikuun kala’, kun he viettivät uudenvuoden juhliaan vanhaan tapaan huhtikuussa. Aprillattu on ranskassa edelleenkin poisson d’Avril.

Suomeen aprillaaminen on levinnyt viimeistään 1700-luvulla. Silloin aprillipiloja keksittiin myös huhtikuun viimeisenä päivänä. Suomessakin pilan kohteelle hoetaan kalan nimeä. Riimittelyn esikuva on ruotsista: april, april, din dumma sill!

RAIJA MOILANEN

Julkaistu 2006