Pitkäperjantai

Miksi pitkäperjantai on pitkä? Se on käännöslaina ruotsin lång-sanasta. Jonkin verran on kansankielessä käytetty myös siitä suoraan käännettyä muotoa lankaperjantai, mutta tavallisemmin lanka on liitetty lauantaihin, varmasti alkusoinnun takia: lankalauantai. Pitkäperjantai on Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivä, siksi ”pitkä” sopii hyvin kuvaamaan päivän ankeutta. Mutta vaikka pitkä liittyy luontevasti tämän perjantain nimeen, niin yllättävää kyllä, tätä nimitystä ei löydy mistään muista kielistä kuin ruotsista ja tietenkin sen lähikielistä tanskasta ja norjasta.

Muissa kielissä korostetaan enimmäkseen tämän päivän suurta merkitystä kristikunnalle. Englannissa se on Good Friday, ’hyvä perjantai’, romaanisissa kielissä, ranskassa ja lähikielissä, se on ’pyhä perjantai’. Saksassa tämän perjantain nimitys on Karfreitag, jossa kar-osa on vanhaa saksaa ja merkitsee surua, murhetta, siis ’suruperjantai’. Ei edes virossa näy pitkää tämän perjantain nimessä, vaan se on suur reede, ’suuri perjantai’, joka on käännnöslaina venäjästä ja heijastelee ortodoksisen kirkon perinnettä.

Mutta miksi ruotsalaiset ovat päätyneet nimitykseen långfredag, pitkäperjantai? Selitys saattaa olla seuraava: katolisessa kirkossa ei pitkäperjantaita vietetty varsinaisena juhlapäivänä, vaan kiirastorstai oli suurempi juhla. Uskonpuhdistuksen jälkeen tilanne alkoi pohjoismaissa kääntyä toisinpäin, suuremmaksi  juhlaksi nousi pitkäperjantai, jota juhlistava jumalanpalvelus saattoi venyä etenkin puhdasoppisuuden ajalla 1700-luvulla hyvinkin pitkäksi.

TARU KOLEHMAINEN

Julkaistu 2008