Siirry sisältöön
Haku

rss Kotus-vinkit

21.1.2022 13.45

Alueita vaalittavana

Hyvinvointia murrealueilta.

Puhe alueista oli alkuvuodesta 2022 enemmän kuin ajankohtaista. Suomessa järjestettiin 23. tammikuuta 2022 historialliset aluevaalit. Vaaleissa valittiin aluevaltuustot hyvinvointialueille. Vaaleja oli edeltänyt vuosikausien keskustelu sosiaali- ja terveysalan uudistuksesta eli sote-uudistuksesta.

Aluevaaleista on tietoa oikeusministeriön sivulla. Kotuksen sivuille yleistä vaaliasiaa on koottu Vaalimme-teemakokonaisuuteen.

Aluevaalit lähestyvät. Kuva: Risto Uusikoski ja Vesa Heikkinen, Kotus.
Aluevaalit lähestyvät. Kuva: Risto Uusikoski ja Vesa Heikkinen, Kotus.

Napa-alueelta ula-alueelle

Alue-sanan taustalla on etymologisen kirjallisuuden mukaan ikivanha ala-sana. Alueen nykymerkitys on perua 1800-luvulta.

Alue vaikuttaa tätä nykyä olevan hyvin käyttökelpoinen sana monenlaisissa yhteyksissä. Näin voi päätellä siitä, että yleiskieltä kuvaavassa Kielitoimiston sanakirjassa on yli 180 -alue-loppuista yhdyssanaa, esimerkiksi asuinalue, euroalue, intiimialue, kehitysalue, kriisialue, lähetysalue, napa-alue, poronhoitoalue, sietoalue, ula-alue, ydinalue ja äänestysalue.

Heimoalueista hyvinvointialueisiin

Suomi on perinteisesti jaettu monenlaisiin alueisiin. Aikoinaan on puhuttu heimoista ja niiden asuinalueista, sittemmin muun muassa lääneistä ja maakunnista.

Uusin nimitys on hyvinvointialue. Suomi on jaettu 21 hyvinvointialueeseen. Kielen ja nimistön asiantuntijat ovat esittäneet, että maakunta-nimitys olisi selkeämpi ja että sen tulisi olla ensisijainen viimeistään siinä vaiheessa, kun maakuntien liittojen toiminta mahdollisesti yhdistetään uuden hallinnollisen yksikön toimintaan.

Hyvinvointia murrealueilla?

Alueet ovat perinteisesti kiinnostaneet kielentutkijoita. Areaali- eli aluelingvistiikassa ryhmitellään kieliä niiden puhuma-alueiden sijainnin mukaan. Puhutaan myös murremaantieteestä. Sillä viitataan murreilmiöiden maantieteellisen levikin tutkimukseen.

Suomen murteet on tutkimuksessa jaettu kahteen alueelliseen pääryhmään eli itä- ja länsimurteisiin sekä nämä yhteensä kahdeksaan alaryhmään. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet.

Suomen murteiden sana-arkistoon on kerätty 1900-luvun alusta alkaen miljoonia sanatietoja ja sananparsia. Suomen kielen nauhoitearkistoon on puolestaan tallennettu vuodesta 1959 alkaen murreäänitteitä lähes jokaisesta Suomen pitäjästä. Murretta on siis kerätty talteen alueittain, ei kuitenkaan hyvinvointialueittain, vaan pitäjittäin, vuoden 1938 pitäjäjaon perusteella.

Hyvinvointialueiden ja murrealueiden rajat on piirretty karttoihin osin samoihin kohtiin. Ainakin osittain hyvinvointialueet ovat siis myös murrealueita.

Vasemmalla suomen murrealueiden rajat. Oikealla hyvinvointialueiden rajat. Kuvat: Kotimaisten kielten keskus ja oikeusministeriö.
Vasemmalla suomen murrealueiden rajat. Oikealla hyvinvointialueiden rajat. Kuvat: Kotimaisten kielten keskus ja oikeusministeriö.


Ensimmäistä kappaletta muokattu 24.1.2022. (Alkuperäisessä versiossa puhuttiin tulevista vaaleista.)

Palaa otsikoihin