Siirry sisältöön
Haku

Viikon vinkit 2018

20.6.2018 11.50

Tuhteja lukupaketteja kesän ratoksi

Teemakoosteissa asiaa Agricolasta Kiveen ja suomalaisuudesta Virtarantoihin.

Ennemmin loppuu kesäloma kuin luettava Kotuksen sivuilta. Viisauden paikkansapitävyyttä voi testata tämän vinkin avulla. Teemakoosteisiin on kerätty Kotuksen asiantuntijoiden kirjoittamia kielijuttuja tietyn aiheen ympäriltä. Teema kuin teema, näkökulmia löytyy!


Kansalaiset! Me jurot mutta rehelliset suomalaiset, kansa kuin yhtä puuta! Puolet petäjäistä! Jurnuttaminen ja jurputtaminen! Mitä vaan, kunhan ei diskuteeraamista!

Vai sittenkin jotain muuta? Jotain moninaista, monenkirjaava? Monellista? Jotain kielenkäytössä rakennettua, rakentuvaa ja rakennettavaa? Ympäri ämpäri suomalaisuutta -sivu pureutuu suomalaisuuden sisimpään.

Ympäri ämpäri suomalaisuutta (Kotuksen teemakoosteet)

Sanko eli ämpäri. Pohjassa merkintä: 10 l. Satamuovi. Kuva: Suomen merimuseo.
Sanko eli ämpäri. Pohjassa merkintä: 10 l. Satamuovi. Kuva: Suomen merimuseo.

Sanoin saavutettu – satavuotias Suomi -koosteessa käydään läpi itsenäisen Suomen vuosikymmenet kielen, tekstien ja puheiden näkökulmasta 1910-luvulta 2010-luvulle. Lopuksi katsotaan kauas tulevaisuuteen.

Miten Suomea ja suomalaisuutta on puheissa ja kirjoituksissa sadan vuoden aikana luotu, rakennettu ja puolustettu? Mitkä ovat kunkin vuosikymmenen merkittävät sanat, tekstit ja puheet? Millainen on kulloinenkin kielimaisema? Millaisia merkityksiä vuosikymmenet ovat yhteiskuntaamme tuoneet?

Sanoin saavutettu ‒ satavuotias Suomi

Finland 2117. Kansallismuseo 10.12.2017. Kuva: Vesa Heikkinen.
Finland 2117. Kansallismuseo 10.12.2017. Kuva: Vesa Heikkinen.

Helmi Virtaranta (1919–1999) ja Pertti Virtaranta (1918–1997) olivat tunnettuja ja tunnustettuja suomalaisia kielentutkijoita. Virtarannat – yksissä tuumin -sivulla luodaan katsaus heidän laajaan ja monipuoliseen työhönsä.

Mihin kaikkeen ihminen pystyykään elämänsä aikana, kun oikein antautuu intohimonsa valtaan? Virtarantojen yhteisiä intohimoja olivat kieli ja kulttuuri.

Virtarannat – yksissä tuumin

Helmi ja Pertti Virtaranta Karjalan kielen sanakirjan toimituksen tiloissa Sörnäisissä. 1993, sanakirjan neljännen osan julkaisutilaisuus. Kuva: Sakari Vuoristo, Etelä-Suomen Sanomat. Kotuksen arkisto.
Helmi ja Pertti Virtaranta Karjalan kielen sanakirjan toimituksen tiloissa Sörnäisissä 1993. Kuva: Sakari Vuoristo, Etelä-Suomen Sanomat. Kotuksen arkisto.

Suomen kirjakieli alkaa Mikael Agricolan teoksista 1500-luvulta. Agricolaa sanotaan suomen kirjakielen isäksi. Ennen Agricolaa suomeksi oli kirjoitettu vasta vähän eikä yhtenäistä oikeinkirjoituskäytäntöä ollut. 1500-luvun kirjasuomi onkin hyvin erilaista kuin nykyinen kirjoitettu kielemme.

Kotimaisten kielten keskuksen verkkopalvelussa on paljon Agricolaan liittyviä kirjoituksia. Agricola-teemakoosteessa esitellään niistä joitakin. Koosteessa on poimintoja myös muualla käydystä Agricola-keskustelusta.

Ajaton Agricola

Mikael Agricola ja ensimmäinen suomenkielinen Raamattu. Postileima 27.5.1910. Helsinki. Kuva: Samuel von Bell. Museovirasto. CC BY 4.0.
Mikael Agricola ja ensimmäinen suomenkielinen Raamattu. Postileima 27.5.1910. Helsinki. Kuva: Samuel von Bell. Museovirasto.

Aleksis Kivi (18341872) oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. Hänen teostensa vaikutus suomen kieleen ja kielenkäyttäjiin on mittaamaton.

Mutta miten Kivi sen tekee? Millaista hänen kielensä oikein on? Kivi ja sanomisen tapa -sivulle on koottu joitakin Kivi-kirjoituksia Kielikello-lehden arkistosta ja Kotimaisten kielten keskuksen muista materiaaleista.

Kivi ja sanomisen tapa

Aleksis Kiven patsas läheltä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Aleksis Kiven patsas läheltä. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.

Ja mikä se kumman kotus oikein on? Olemme koonneet kesäpakettiimme kotukseen liittyvää kielitietoa. Emme unohda myöskään lomaan, kesän ja niihin läheisesti nivoutuvien sanojen merkityksiä. Aurinkoista kesää ja virkistäviä lukuhetkiä!

Kotus kesannolla

Tunturilla. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Tunturilla. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Teksti: Risto Uusikoski

Palaa otsikoihin