Tiedon tiellä

Tiedon etsiminen on myös tiedon arviointia.

Tieto on tietämistä, tosiasioiden tuntemista, todetaan Kielitoimiston sanakirjassa. Mutta mistä tietää, ja mistä tietää, että tietää? Tietoyhteiskunnassa korostuvat yhä enemmän tiedon etsimisen ja löytämisen taidot. Tiedon etsiminen on samalla myös kriittisyyttä ja tiedon arviointia.

tieto Kielitoimiston sanakirjassa

Tietoa sanakirjassa.

Tieto on johdos sanasta tie. Onhan tietäminen ja tiedon löytäminen eräänlaista tiellä kulkemista ja tien seuraamista. Sanasta on vuosien varrella muodostettu lukuisia uudissanoja, kuten tiede (1800-luvulla), uudempia muun muassa tietokone, tietopankki, tietoturva, tietotyö ja tietoteknologia. Myös tietoyhteiskunta putkahti muotisanana kieleen 1980-luvulla.

Anna Uusitalo: Mikä kumman tietoyhteiskunta? (Kielikello, 3/2000)

Tieto on tie.

Tieto on informaatiota, dataa. Lainasana data viittaa yleensä sähköisessä muodossa olevaan tietoon. Sanalle on aikoinaan ehdotettu useita vastineita yleisölle avoimissa sanankeksimiskilpailuissa: anne; anteet (1971), aje, ape luote, syöte, tiedos, täsme (1982). Suomennosta näistä ei tullut käyttöön, joten vierasperäinen data on jäänyt kieleen elämään, ehkä jäädäkseen. Sanan luonteva suomenkielinen vastine on edelleenkin tieto tai tiedot.

Tieto on kieltä. Se on nimittäin usein jollain tavalla kielellisessä muodossa: kirjoitusta, tekstiä. ”Koodit ja numerotkin tarvitsevat tavallisesti kielellisiä selityksiä tai luokituksia.” Vaikka tieto voi löytyä nykyään myös näppäimistön takaa, tarvitsemme tiedon löytämiseksi edelleen myös lukutaitoa, tekstitaitoja.

Ulla Tiililä: Tieto on kieltä (Ylen Radio 1, 22.8.2008)

Tietoa näppäimistön takana.

Tietoa on myös – Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla. Sivuillamme olevien tiedonhakutehtävien avulla voi harjoitella tiedonhakutaitojaan. Tehtävien tarkoituksena on samalla tehdä Kotuksen verkkopalvelut ja niiden käyttö tutuiksi.

Erityisesti koululaisille suunnatut tehtävät ohjaavat sekä löytämään tietoa että arvioimaan sitä. Olennaista on oppia hoksaamaan myös löydetyn tiedon ja tekstin laji: onko kyseessä kenties ohje, asiaa eri kantilta esittelevä artikkeli tai vaikkapa kantaaottava ja keskusteluun kannustava kolumni tai blogimerkintä.

Tiedonhakutehtävät

Kansalaisten saatavilla olevan informaation määrä on tätä nykyä valtava. Samoin kielenkäytön tapojen kirjo: tästä kertoo sekin, että muutama vuosi sitten julkaisemassamme tekstilajitutkimuksen käsikirjassa on mainittu kuusisataa tekstien lajia eli genreä. Myös mahdollisuudet osallistua tiedon ja informaation tuottamiseen ovat nykyihmisellä tyystin toisenlaiset kuin vielä vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. Riittää varmaan, kun sanon tämän: some.

Vesa Heikkinen: Teitä tietoon (Kotus-blogi, 25.8.2016)

Kotuksen sivuilla on myös leikkimielinen Pätemisvisa. Tiedätkö, mitä epenteesi hajottaa tai mitä jätetään huomiotta moria laskettaessa? Entä osaatko luetella viittoman viisi perusosaa? Haasta itsesi tai itseään kieli-ihmisinä pitävät ystäväsi raastavan hankalaan visaan!

Pätemisvisa

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (arkisesti ”GDPR”) tuli voimaan 25. toukokuuta. Uuden säädöksen tarkoituksena on muun muassa parantaa luottamusta verkossa tarjottaviin palveluihin. Henkilö saa nyt itseään koskevia tietoja myös sähköisesti ja voi myös tunnistaa entistä helpommin ne tahot, joiden kanssa on turvallista asioida.

Tietosuojakäytäntö (Kotuksen verkkosivut)

Toimitus: Hanna Hämäläinen

Muita lähteitä: Kaisa Häkkinen: Mistä sanat tulevat, Taru Kolehmainen: Kielenhuollon juurilla

Palaa otsikoihin