Viikon vinkit 2019
Lue heti tämä kooste – tätä et tiennyt uutisotsikoista
Viikon vinkissä otsikot syynissä: ”Osa kuitenkin ärtyy pahasti”.
Täytyykö otsikkoon mahduttaa kaikki? Pitäisikö otsikossa sanoa edes jotakin? Uutisen kirjoittamiseen liittyy aina paljon valintoja, ja lukija törmää tehtyihin valintoihin jo otsikossa. Otsikon perusteella lukija tekee tietysti oman valintansa ja joko lukee jutun tai jatkaa skrollaamista.
Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijat ovat kirjoittaneet monia juttuja otsikoista ja otsikkojulisteista eli lööpeistä. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi tätä: ”Kertoo etäisestä suhtautumisesta”.Kun otsikossa ei ole mitään
Oletko aina vetänyt vessan väärin? Oletko aina avannut kuohuviinipullon väärin? Oletko aina siivonnut väärin? Mikä näitä otsikoita yhdistää?
Jutut liittyvät yleensä kaikille tuttuun puuhaan. Jopa niin tuttuun, ettei tekemiseen enää kiinnitä huomiota, vaan toiminnon tekee automaattisesti aina samalla tavalla.
Siksi otsikointitapa yllättää ja kiinnittää huomiota uutisvirrassa tuomalla tajuntaan epäilyksen: Olenko jotenkin heikko lenkki ja tyhmä siinä, missä kaikki muut onnistuvat? Ovatko muut jotain paljon fiksumpaa ja enemmän kuin minä?
Julkkishäitä saatetaan arvioida otsikolla Oi, kuinka romanttista! ja morsiamen äitiä taas ilmauksella Vau mikä anoppi! Aina arvioinnin kohdetta ei kerrota otsikossa: Hyh hyh!, Ouuuu, ouuuu!!!, Huhhuh!!!, Hurrrraaaaaaa!
Laura Paananen ja Henna Leskelä: Ouuuu, ouuuu!!! (Kielikuulumisia, 4/2011)Kun otsikossa on kaikki
Yritykset siirtävät tutkimustoimintaa pois Suomesta – Selvitys vaatii perusteellista remonttia tutkimusrahoitukseen: ”Suomi oli aikoinaan edelläkävijä, nyt takaistuimella” (Helsingin Sanomat, 9.1.2019)
Viimeisessä esimerkissä tarjoillaan lukijalle peräti neljä isoa
asiaa: 1) Tutkimustoimintaa siirretään pois Suomesta. 2) On tehty selvitys. 3)
Selvityksen mukaan tutkimusrahoitukseen tarvitaan perusteellisia muutoksia. 4)
Suomi oli aikoinaan tutkimuksessa edelläkävijä, muttei todellakaan ole enää.
Minna Pyhälahti: Otsikoiden liika häly (Kotus-blogi, 15.1.2019)
Jos ajatusviivoin yhdistetyn otsikon osien suhde ei kuitenkaan avaudu lukijalle heti, lukijan täytyy ponnistella ymmärtääkseen yhteydet. Tällöin kokonaisuus ei ole onnistunut – siis onnistunut informatiivisen otsikon kannalta. Jotkut lukijat varmaankin avaavat jutun uteliaisuuttaan, joten klikkauksia kalastelevan journalismin kannalta otsikko saattaa olla hyvä. Osa lukijoista kuitenkin ärtyy pahasti ja jättää jutun lukematta.
Valintojen maailma
Päivän lööpit antavat
taas aihetta kriittiselle kielikeskustelulle.
Ilta-Sanomat:
250 000 € savuna ilmaan!
PALOKUNTA POLTTI RAIJA ORASEN TALON
Iltalehti:
Raija Oranen
HOMETALO VEI 250 000 €
> Koti oli pakko polttaa
Tapauksessa on kiinnostavaa, että molemmat iltapäivälehdet ovat nostaneet huomion kohteeksi saman asian: Raija Orasen kodin tuhoutumisen. Näkökulma on kuitenkin hyvin erilainen.
Eero Voutilainen: Home, tuli – ja raha (Kotus-blogi, 10.11.2009)
Se, miten otsikoissa luonnehditaan ihmisiä, paljastaa osaltaan esimerkiksi sen, kuinka ihmisiin suhtaudutaan ja kuinka tutuiksi heidät oletetaan lukijoille. Toistuva pelkän sukunimen käyttö voi esimerkiksi kertoa asiallisesta, kunnioittavasta tai etäisestä suhtautumisesta, kun taas etunimen käyttö synnyttää vaikutelman läheisyydestä.
Heidi Gröhn: Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa (Kielikello, 1/2002)
Kiinnitin tänään työmatkalla huomioni Ilta-Sanomien lööppiin:
NAISOPETTAJA SAMMUIpikkulasten tunnilla
Mustaan laatikkoon aseteltu pienempi teksti täsmentää asiaa: 28 vuoden ura takana.
Jäin miettimään mainosjulisteen sanavalintoja: Miksi henkilön sukupuoli on haluttu ilmoittaa erikseen? Eikö opettajan työskenteleminen humalassa ole vielä sellaisenaan uutinen?
Eero Voutilainen: Ja nainen vielä! (Kotus-blogi, 8.10.2009)
Naisautoilija seikkailee myös vakavissa lehtiuutisissa: ”Naisautoilija törmäsi puuhun Söderkullassa.” ”Naisautoilija joutui paniikkiin ja törmäsi väentungoksessa ihmismuuriin.” ”Naisautoilija kuoli Turun moottoritiellä ajettuaan toistaiseksi tuntemattomasta syystä ulos.” – Olisikohan näissä tapauksissa miehestä käytetty ilmausta miesautoilija?
Taru Kolehmainen: Naisautoilija törmäilee (Kieli-ikkuna, 17.11.1998)
Perusasiat kuntoon
Tekstin ensimmäinen otsikko on pääotsikko. Otsikko alkaa isolla alkukirjaimella. Muita otsikon sanoja ei aloiteta isolla alkukirjaimella, elleivät ne ole nimiä. Lausemaisenkaan otsikon loppuun ei merkitä pistettä, mutta kysymys- ja huutomerkkiä sekä kolmea pistettä voi käyttää otsikon lopussa:
Tehdään tulevaisuus nyt
Kuka pelastaisi Ylen? ~ Kuka pelastaisi Ylen
Kudo sinäkin vauvansukat! ~ Kudo sinäkin vauvansukat
Arki alkaa… ~ Arki alkaa
Raija Moilanen: Otsikot ojennukseen (Kielikello, 1/2012)
alaotsikko varsinaista otsikkoa täydentävä otsikko.
ingressi vars. lehtiartikkelin (lihavoitu) johdanto, johdantoluku, johdate.
leipäteksti kirjap. tekstin pääosa, varsinainen teksti; kirjainlaji jolla se painetaan.
väliotsikko lehtikirjoituksen tm. lyhyehkön tekstin sisäinen otsikko.
klikkausjournalismi journalismista jossa otsikot laaditaan verkossa niin uteliaisuutta herättäviksi, että ne saavat lukijat klikkaamaan otsikkoa ja katsomaan juttua, klikkijournalismi.
lööppi myyntijuliste joka sisältää (päivä)lehden tärkeimmät otsikot, otsikkojuliste.
Toimitus: Risto Uusikoski
Kuva: Vesa Heikkinen