Viikon vinkit 2019
Hei, me huudahdetaan!
Voi, vau, viuh! Interjektioista on moneksi.
Oi, miten käyttökelpoisia interjektiot eli huudahdussanat ovatkaan! Viuh viuh, uusia tulee ja vanhoja menee muodista. Huhhuh sitä tahtia! Äkkiäkös syntyy viikon vinkki helpolla humpsis-roiskis-kaavalla.
Voihan voi!
Yksi ja sama interjektio voi ilmaista monenlaisia tunteita. Esimerkiksi interjektiolla voi välitetään niin ihailua ja ihmettelyä kuin pahoittelua, harmitusta, kipua ja ahdistustakin.
Voi miten ihana! Voi että! Voi sinua ressukkaa! Voi pahus! Voi että sattuu! Voi kun ottaa päähän!
Merkitys selviää tekstiyhteydestä, ja puhutussa kielessä myös äänensävyllä ja sävelkululla on tulkinnassa tärkeä osa.
Leena Joki: Hei haloo, oot sä ihan tööt! (Kielikuulumisia, 4/2011)
Olen pistänyt merkille, että -han-päätteistä voihan-interjektiota on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa alettu käyttää uudella tavalla. Voimasanan tai muun affektiivisen ilmauksen sijasta se liitetäänkin substantiiviin, joka kertoo suoraan siitä asiasta, joka kirjoittajaa harmittaa tai ärsyttää:
Voihan suvivirsikohu!
Voihan kevätväsymys.
Voihan VR!
Voihan potutus sentään.
Elli-Noora Virkkunen: Voihan Venäjä! (Kotus-blogi, 28.5.2014)Voihan allergia…
Sanakirjassa ja murteissa
viuh ark., vars. last. nopeaa liikettä, viheltävää ääntä tms. kuvaavana sanana. Autot sujahtelivat ohi, viuh viuh! Rahat menivät taas että viuh vaan!
Kielitoimiston sanakirjaan on lisätty myös seuraavat uudet hakusanat: aah, auts, hm, hmh, hmm, höh, iik, jee, jees, jes, jess, jipii, jippii, kääk, lääh, niisk, pah, plääh, puh, pus, puuh, pöh, pöö, wau (vau-muodon rinnalle), vautsi, viuh, yäk (yök-muodon rinnalle), äh ja äsh.
Leena Joki: Niisk ja muut pienet sanat (Kielikello, 1/2012)
Lehmiä on kutsuttu huutamalla esimerkiksi aitse ja koiste (Koiste lehmät se koiste, koiste! Noormarkku), lampaiden kutsuhuutoja ovat es ja est, hevosten fula, fuli ja huli, hipi ja huntse (Fuli Mustaa, fuli Mustaa. Ilmajoki). Sikoihin liittyviä interjektioita ovat höissä (höissä sika pois! Kaukola ) sekä etenkin sikaa kutsuttaessa tai rapsutettaessa käytettävät kos ja kosa (Kosa, kosa, tuleppas syömään! Sonkajärvi).
Heikki Hurtta: Höpsis, ole hilijaa! (Kielikello, 4/2011)
Oi, mitä vau-meininkiä!
Tavallinen ja samalla kekseliäs tapa käyttää imitatiiveja olioiden ja tapahtumien kuvailemiseen on tehdä yhdestä tai useammasta imitatiivista yhdyssanan määriteosa. Näin yhdyssanaan saadaan ujutettua elävästi kuvailevaa ainesta.
Laura on kuitenkin Miriam, joka on jo käynyt semmoisessa naps-naps-leikkauksessa... (Internet, keskustelu)
Jokin piimäkakun ohje minulla taitaa olla myös samalla humpsis-roiskis-kaavalla. Ei tarvitse paljoa vääntää, eikä vispata. (Internet, blogin kommentti)
Se ei tehnyt tarinasta mitenkään uskottavaa ja johti mässäilyyn kaikenlaisella hyppy, potku, lyönti, suih suih vips hijaaaaa töps tump ‑meiningillä. (Internet, blogi)
Anni Jääskeläinen: Äänten kuvia teksteissä (Kielikello, 4/2013)
Interjektioita käytetään etenkin puhutussa kielessä, jossa ne ilmaisevat reaktiota edellä sanottuun tai tapahtuneeseen. Viihdelehdissäkin niillä kommentoidaan uutista, esitetään jopa lehden mielipide asiasta. Julkkishäitä saatetaan arvioida otsikolla Oi, kuinka romanttista! ja morsiamen äitiä taas ilmauksella Vau mikä anoppi! Aina arvioinnin kohdetta ei kerrota otsikossa: Hyh hyh!, Ouuuu, ouuuu!!!, Huhhuh!!!, Hurrrraaaaaaa!
Laura Paananen ja Henna Leskelä: Ouuuu, ouuuu!!! (Kielikuulumisia, 4/2011)
Englannin sanaa wow-architecture on käytetty suomessa asuissa wow-, wau- ja vau-arkkitehtuuri. Sanalla tarkoitetaan arkkitehtuuria, jolla tavoitellaan erottumista, ainutlaatuisuutta ja hätkähdyttämistä. Wow tai wau ei ole lyhenne vaan huudahdussana, interjektio. Tässä yhteydessä se lienee tarkoitettu kuvaamaan rakennuksen katsojassa aiheuttamaa reaktiota. Suomessa käytetään kirjoitusasua vau, joka esiintyy näin kirjoitettuna mm. Kielitoimiston sanakirjassa. Suomeksi voidaan siis kirjoittaa vau-arkkitehtuuri.
Sari Maamies: Vau, mitä arkkitehtuuria! (Kielikello, 3/2011)
Toimitus ja kuvat: Risto Uusikoski