Siirry sisältöön
Haku

rss Kotus-vinkit

15.1.2021 11.00

Sanasaunan lauteilla

Kielikin on arvokasta aineetonta perinnettä.

Akseli Gallen-Kallela: Saunan ulkopuolella. 1891. 28,5 x 34,5 cm. Guassi, tussi. Antellin kokoelmat. Kansallisgalleria. Kuva: Kansallisgalleria.
Akseli Gallen-Kallela: Saunan ulkopuolella. 1891. Kuva: Kansallisgalleria.

Suomalainen saunaperinne lisättiin joulukuussa 2020 ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Luetteloa pitää yllä Unesco, Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.

Sauna on myös suomen kielen elävää perintöä. Saunasanasto on laajaa, monin osin hyvin vanhaa, ja saunaan liittyviä sanoja käytetään usein muissakin kuin alkuperäisissä yhteyksissä.

Tähän vinkkiin on koottu joitakin kielentutkijoiden sauna-ajatuksia. Lisää saunajuttuja löytyy kotus.fi-sivuston haulla. Sauna-asioita voi etsiä myös Kotuksen sanakirjoista, esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, Suomen murteiden sanakirjasta ja Vanhan kirjasuomen sanakirjasta, sekä sananparsikokoelmasta.

Savusauna marraskuussa. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.
Savusauna marraskuussa. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.

Saamen sauna?

Sauna-sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Sana tunnetaan joissakin lähisukukielissä, ja merkitys on niissä sama kuin suomessa. Saamelaiskielissä on selvästi tähän itämerensuomalaisen sanan yhteyteen kuuluva sana (esim. pohjoissaamen suovdnji). Sen merkitys on ’kuoppa, kieppi’.

Saamen merkitys on nykytiedon valossa alkuperäinen, toisin sanoen kuoppa lämmityspaikkana. Tästä olisi itämerensuomalaisissa kielissä kehittynyt nykyinen merkitys.

Sauna on niitä sanoja, jotka on lainattu meiltä muihinkin kieliin, myös englantiin. Englannin sauna-sanan alkuperää kuvataan etymologisessa sanakirjassa ytimekkäästi näin: ”1881, from Finnish sauna”.

Sauna, kiuas ja lauteet. Helsinki, 1952. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Kiuas ja lauteet. Helsinki, 1952. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Löylyä, kiuasta, räppänää

Monet saunomiseen liittyvät sanat ovat eläneet kielessä kauan. Tällaisia ovat esimerkiksi löyly, kiuas ja räppänä.

Löyly tunnetaan kaikissa suomen lähisukukielissä. Merkitys on kaikkialla ’löyly’, virossa ja liivissä myös ’henki, elämä’. Saamelaiskieliin sana on lainautunut suomesta. Kaukaisemmissa sukukielissä sana tarkoittaa viron ja liivin tapaan elämää, sielua, henkeä (esimerkiksi unkarin lélek ’sielu, henki’).

Sana kiuas on mitä ilmeisimmin syntynyt yhdyssanasta. Ennen nykyaikaisia puu- tai sähkölämmitteisiä kiukaita, kiuas oli savusaunan tai riihen sisäänlämpiävä, kivistä ladottu tulisija. Paras tähän mennessä esitetty selitys sanalle kiuas onkin, että sen takana on yhdyssana kivikasa.

Sanan räppänä sukulaissanoja on paitsi läheisissä itämerensuomalaisissa kielissä karjalassa, virossa ja liivissä myös kaukaisemmissa sukukielissä saamessa, komissa ja udmurtissa. Kaikissa kielissä sanan vastine näyttäisi merkitsevän jonkinlaista savuaukkoa paitsi saunassa myös esimerkiksi kodassa tai metsämajassa.

Pieni poika mökkipolulla vasta kädessään. Kuva: Vesa Heikkinen.
Pieni poika mökkipolulla menossa saunaan vasta eli vihta kädessään. Kuva: Vesa Heikkinen.

Syyhyttä saunaan

Saunasanoja käytetään taajaan kuvaannollisesti. Tällaisia käyttötapoja voi etsiä yleiskieltä kuvaavasta Kielitoimiston sanakirjasta.

Esimerkiksi opin sauna viittaa siihen, että opiskelu voi olla henkisesti rasittavaa tai tukalaa. Kun mennään syyhyttä saunaan, sekaannutaan suotta johonkin hankalaan asiaan. Joskus seurauksena saattaa olla suorastaan selkäsauna.

Myös löyly voi viitata selkäsaunaan ja läksytykseen tai laveammin kuumiin oltaviin. Joskus puhutaan suorastaan verilöylystä. Kun joku lisää löylyä tai lyö lisää löylyä, kyse on lisäyllykkeen antamisesta tai kiihottamisesta.

Joskus ihminen löylyttää lajitoveria turhan rankasti. Hassahtaneeksikin haukkuu, suorastaan löylynlyömäksi.

Tulipesä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Tulipesä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Lauteilta saunan taakse?

Nykyään puhutaan toisinaan lauteilla olemisesta, kun kerrotaan vaikkapa orkesterin tai luennoitsijan esiintymisestä. Popeda oli kuulemma lauteilla jo ensimmäisessä Provinssirockissa vuonna 1979.

Kun on oltu lauteilla ja lyöty löylyä sekä lämmitetty kiuasta ehkä liikaakin, sauna saattaa palaa. Poliittisissa yhteyksissä on sanottu, että jokaisen puolueen sauna palaa joskus. Tällä on viitattu tilanteeseen, jossa puolue on epäonnistunut, julkisuus on ollut ankaraa tai kannatus on laskenut. Jotain ikävää on tapahtunut.

Joskus poliittisia vastustajia on uhattu viedä saunan taakse. Tässä puheenparressa väkivallan mahdollisuus on vahvasti läsnä. Saunan takana eli poissa pihapiiristä ja näkyviltä on muinoin teurastettu eläimiä, teloitettu ihmisiäkin.

Elämän lauteilla saattaa väsähtää. Voi käydä niin, että sammuu kuin saunalyhty.

Tarvitsevan valta on lauteilla. Kuva: Vesa Heikkinen. Muokkaus: Risto Uusikoski.
Sananparren mukaan tarvitsevan valta on lauteilla. Kuva: Vesa Heikkinen. Muokkaus: Risto Uusikoski.

Palaa otsikoihin