Virka-aikavauvoja ja bokashi-kompostointia

Kielitoimistossa korkeakouluharjoittelija pääsee tositoimiin. Yksi mielenkiintoisimmista tehtävistäni on ollut vastata asiakkaiden kysymyksiin Kielitoimiston puhelin- ja tsättineuvonnassa. Olen oppinut paljon uutta ympäröivästä maailmasta. Enpä tiennyt aiemmin esimerkiksi, että:

Virka-aikavauvat ovat vauvoista helppohoitoisimpia: ne nukkuvat ja syövät säännöllisesti. Niitä ajanjaksoja, joina vauva ei haluaisi muuta tehdäkään kuin syödä, kutsutaan tiheän imun kausiksi.

Bokashi-kompostointi on Japanista peräisin oleva kompostointimenetelmä, jossa biojätteestä valmistetaan multaa bokashirouheen avulla.

Leipä voi olla joko kauraisampi tai kauraisempi riippuen siitä, onko sen taustalla adjektiivi kauraisa vai kaurainen. Googlailun perusteella kauraisempi lienee kuitenkin yleisempi.

Mäntyharjulla ja Mäntyharjussa ovat molemmat yleiskielessäkin mahdollisia taivutusmuotoja. Punkaharjusta sen sijaan hyväksytään vain ulkopaikallissijainen muoto Punkaharjulla.

Merkitykselliset merkit

Harjoitteluun tullessani kuvittelin, että neuvontapuhelimeen soittelisi lähinnä suomen kielen rapautumisesta ja somekielen leviämisestä huolissaan oleva vanhempi polvi. Mutta ei, kiperiä kielikysymyksiä esittävät niin toimittajat ja kääntäjät kuin myös opinnäytetöiden tekijät. Joskus porukka on lyönyt vetoa esimerkiksi siitä, taipuuko paikannimi Iisalmessa vai Iisalmella (Mäntyharjusta väittelevät joutuivat ehkä pettymään).

Kielineuvoja työssään. Kuva: Teijo Kemppainen, Kotus.

Eniten puheluita tulee oikeinkirjoitusasioista – erityisesti sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamisesta. Kirjoituskäytännöt vaihtelevat sen mukaan, kuinka vakiintunut sana on: esimerkiksi pyöräale on vakiintunut viivattomaksi yhdyssanaksi, mutta miten on bokashikompostoinnin tai mosuoheimon laita? Entä gelatojäätelön? Tuleeko niihin yhdysmerkki?

Eniten päänvaivaa aiheuttavatkin usein sellaiset yhdyssanat, joiden määriteosana on vierasperäinen sana. Jos on epävarma siitä, tarvitaanko sanojen väliin yhdysmerkkiä, kannattaa se yleensä selvyyden vuoksi lisätä.

Somekieltä ja polttavia puheenaiheita

Kielineuvojan työssä ollaan ajan hermolla. Ajankohtaiset asiat ja ilmiöt heijastuvat kieleen ja luovat tarvetta uudenlaisille ilmauksille. Soittajat ja tsättääjät ovat kiinnostuneita sekä ilmauksista itsestään että niiden merkityksestä. Miten kirjoitetaan esimerkiksi iPhone, silloin kun se on virkkeen ensimmäinen sana? Tuleeko i isolla vai pienellä? Tai miten lyhentää Sininen tulevaisuus -eduskuntaryhmän nimi?

Viime aikojen järkyttävät terrori-iskut ovat niin ikään saaneet ihmiset pohtimaan median käyttämiä ilmaisutapoja. Joidenkin soittajien huomion on kiinnittänyt esimerkiksi ilmaus kuorma-auto ajoi väkijoukkoon. Ilmauksesta syntyy mielikuva, että auto ajelisi väkijoukkoon ikään kuin itsestään. Eräs soittajista oli sitä mieltä, että ilmaus jopa vähättelee iskun uhreja.

Sukupuolineutraaliutta korostavalla aikakaudella on tiedusteltu neutraalia vastinetta ilmauksille emännöidä ja isännöidä. Tähän tarkoitukseen voisivat sopia esimerkiksi verbit järjestää ja juontaa tai englannista mukautettu arkisempi hostata.

Neuvontatsätissä on kysytty esimerkiksi, miten sosiaalisen median kieli eroaa puhekielestä. Eroja on toki paljonkin; onhan toinen kirjoitettua ja toinen puhuttua kieltä. Ilmeistä on ainakin se, että sosiaalisessa mediassa käytetään esimerkiksi paljon hashtageja ja numero−kirjain-yhdistelmiä. Myös sanojen taivuttaminen voi esimerkiksi Twitter-viesteissä olla teknisistä syistä jopa kielenvastaista (#Jukka’lla,  #Tampere:n) − tällaista ongelmaa ei ole puhekielessä.

Ei kieltä ilman käyttäjiä

Kielineuvojan työssä yllättävää on ollut myös se, kuinka harvoin kielikysymyksiin on olemassa yhtä oikeaa vastausta. Monet sanat voidaan esimerkiksi − niiden merkityksestä riippuen − kirjoittaa yhteen tai erikseen. Joskus taas koko virkkeen merkitys muuttuu vain pilkun paikkaa siirtämällä. Kieli myös muokkautuu aina erilaiseksi kulloisenkin käyttäjän ja käyttötilanteen mukaan. Juuri kielen monivivahteisuus tekeekin kielineuvojan työstä loputtoman mielenkiintoista.

Neuvontatyön lisäksi olen osallistunut myös muuhun Kielitoimiston työhön. Yksi tehtävistäni on luokitella yleiskielen seurantatalkoisiin lähetettyjä havaintoja. Havaintoja sisältäviä viestejä on lähetetty tähän mennessä noin 1 200; monissa niistä on lukuisia kielihavaintoja mitä erilaisimmista aiheista.

Talkoot jatkuvat edelleen. Kummastuttaako kielessä jokin? Kerro se meille! Oman havaintosi pääset lähettämään lomakkeella:

Osallistu yleiskielen seurantatalkoisiin

ANNA-ROSA  POLSO

Kielineuvonta
Tsätti
Kielitoimiston ohjepankki

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele