Mitäs siinä ämpyilet!

Kielitoimiston sanakirjaa päivitetään säännöllisesti. Uusia sanoja lisätään, olemassa olevia sana-artikkeleita täydennetään ja vanhentuneita ajantasaistetaan. Toisinaan sanakirjan toimitus saa suoraa palautetta sanasta, jonka käyttäjä on huomannut puuttuvan sanakirjasta.

Näin kävi äskettäin, kun saimme palautteen, jossa verbiä ämpyillä ehdotettiin lisättäväksi sanakirjaan. Ihmettelin sanaa, sillä se ei ollut minulle lainkaan tuttu. En ollut toimituksemme ainoa tietämätön, ja pikainen nettihaku paljasti sanan merkityksen pohdituttaneen muitakin.

Palautteen antaja määritteli sanan ämpyillä merkitykseksi ’olla hankala’ tai ’olla lievästi väkivaltainen’. Ryhdyin tarkastelemaan sana-arkistojamme ja otin niiden pohjalta selvää siitä, millä tavoin sanaa on käytetty ja missä.

Vastustella, empiä, kiukutella

Suomen murteiden sana-arkistosta löytyy noin 75 sanalippua ämpyillä-sanasta, sen johdoksista ja varianteista, kuten ämpyilijä, ämpsyillä ja ämpsy. Sanojen merkityksiä kuvaillaan yli 20 ilmauksella. Useimmiten kysymys on jonkinlaisesta vastustelusta, vastaan hangoittelusta tai niskoittelusta.

Moni esimerkki liittyy lapsiin tai eläimiin:

”Älä ämpyile, et sie isommalleis mittiä maha”, sanoi suurempi veli väittelyn aikana. (Räisälä)

Vasikka ku käy oikein ämpyilemmää niin en mainannu suaha sitä liävään. (Sääminki)

Lisäksi aivan viaton vitkastelu kuten empiminen ja ihmettely mainitaan. Ämpyileminen muistuttaakin äänteellisesti empimistä. Eräässä lipussa ämpyileminen kuvaillaan jonkin tekemisen tai asian miettimiseksi ja tuumaamiseksi, ja esimerkiksi tienhaarassa ämpyillään, kumpi tie on oikea. Pohjois-Karjalassa rohkaistiin epäröivää ja arastelijaa näin:

Elä yhtään emmi ja ämmi, tule vaan empimätä ja ämpimätä perässä, nyt männään eikä ämpyily auta yhtään. (Kiihtelysvaara)

Myös aktiivinen vastustelu kuten kiukuttelu ja rimpuilu mainitaan useasti, etenkin ämpsyillä-variantin kohdalla. Sen on selitetty tarkoittavan myös juonittelua. Nykysuomen sana-arkistosta löytyy tieto, jossa ämpyily rinnastuu kapinointiin.

Pois minun puolestani haudotut kapinahaaveet ja muut sopimattomat ämpyilyharrastukset. (Pakinoitsija Sasu Punanen, oikealta nimeltään Yrjö Räisänen: Punakaarti, kuningas, vehnäpulla ja porvari, 1928)

Mahdollisia ämpyilijöitä. Kuva: Teuvo Kanerva. Museovirasto.

Ämpyilevät kuin köyhät jouluna

Sanalippujen mukaan ämpsy ihminen on äkäinen tai pahankurinen, ämpsyilijä vastaavasti kiukkuinen tai tyytymätön. Ämpyilijää kuvataan vastahakoiseksi, konstailevaksi, tyytymättömäksi ja jopa pahansuovaksi.

Ämpyilijästä muodostuu sanalipputietojen perusteella melko ikävä kuva yhteistyöhön kyvyttömänä tai haluttomana henkilönä. Tämän vuoksi saattaa hieman yllättää, että Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjan mukaan slangissa ämpyillä-verbillä on riidan haastamisen lisäksi merkitykset ’olla mahtava’ ja ’rehennellä’.

Toisaalta murrearkiston lipuista löytyy kyllä useaan kertaan sanonta, joka voisi sopia näihin slangisanakirjan merkityksiin: ämpyilevät kuin köyhät jouluna. Merkitys on Kaakkois-Suomen Luumäeltä muistiin merkityn tiedon mukaan ’näyttää rikkauksiaan’.

Ämpyillä-sanalippu. Kuva: Outi Pajukallio, Kotus.

Etenkin idässä ämpyillään

Murrearkiston sanalipuista päätellen ämpyillä vaikuttaa olevan itämurteinen sana, sillä lippujen paikkatiedot yhdistävät sanan etenkin Pohjois-Karjalan, Savon ja Kainuun seuduille. Myös pakinoitsija Sasu Punanen oli kotoisin Kuopiosta.

Murteissa ämpyileminen on siis tuttua, mutta onko sanaa käytetty laajemminkin? Ainakin Helsingin Sanomissa sanaa on käytetty muutamia kertoja, mutta tästä huolimatta se ei näytä kovin yleiseltä. Isoin osa esiintymistä on sitaateista. Esimerkiksi Timo Soini on lausunut näin:

Tulee päivä, jolloin vedätys on lopetettava. Ei niin voi mennä, että kun aina kiukuttelet ja ämpyilet julkisuudessa, vedät itkupotkuraivarit kurahousuissa, niin sulle annetaan periksi.

Ehkä tunnetuin ämpyilijä on Kummelista tutun, itämurteiden alueelta kotoisin olevan Heikki Silvennoisen esittämä sketsihahmo. Mankeli-tv-sarjassa (2000–2001) ämpyilijä Heimo Paila esiintyy useassa sketsissä innokkaan auto- tai elektroniikkakauppiaan kynsissä, joka yrittää saada vastahakoisen asiakkaan tekemään ostopäätöksiä. Paila ei ole lainkaan kiukkuinen tai pahankurinen, mutta hermostuttavalla tavalla päättämätön ja epäsuora toistellessaan ilmauksia niin no ja no niin.

Sanakirjaan vai ei?

Kielitoimiston sanakirjaan lisätään sanoja, jotka ovat vakiintuneita yleiseen kielenkäyttöön. Mukaan ei siis oteta pienen maantieteellisen alueen tai erityisryhmän käyttämiä sanoja.

Tällä hetkellä ei näytä siltä, että ämpyillä kuuluisi levikkinsä ja tunnettavuutensa puolesta yleiskieleen. Jää nähtäväksi, miten kieli kehittyy ja leviääkö sana nykyistä laajempaan käyttöön. Toistaiseksi jäämme vielä ämpyilemään sanan kanssa.

Kielitoimiston sanakirjasta puuttuvista sanoista voi antaa palautetta Ilmianna sana uusi sana -lomakkeella.

• Ilmianna uusi sana -lomake
  
• Kielitoimiston sanakirja

OUTI PAJUKALLIO

Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa Kielitoimiston sanakirjan korkeakouluharjoittelijana.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele