Risto Uusikoski työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa verkkotoimittajana ja verkkopalveluiden kehittämisen parissa. Hän on tutkinut tempuksen käsitettä ja murehtii aikaan liittyviä kysymyksiä myös vapaa-ajallaan.
15.12.2021 11.15
Hirviöitä ja ihmisiä
Inhimillisiä emme ole, eläimellisemmiksi emme tule.
Ihmiset ovat eläimiä. Käsi kädessä ja sorkka tassussa voimme tuntea olevamme yhtä ja samaa: meillä on sydän ja muita elimiä sekä hyvin usein myös silmiä, suu, raajoja, iho ja kaikkea muuta tarpeellista.
Piirin ulkopuolella, määritelmien varjossa kyyhöttää kuitenkin iso joukko olentoja, jotka eivät pääse mukaan eläinten juhlaan. Meilläkin on sydän, silmiä ja raajoja, ne saattavat ajatella, eikö se riitä? Ei, sillä niillä on myös hieman vääränmallisia sarvia väärässä paikassa tai kummallisen värinen turkki. Niiden syntyperä voi myös olla perinteistä biologiaa mystisempi.
Omituisten otusten kerho
Hirviöiden joukkoon pääsee helposti. Kielitoimiston sanakirjan mukaan siihen riittää jo se, että on hirveä. Määritelmä kuuluu kokonaisuudessaan näin: ’hirveä, pelottava, kauhistuttava, luonnoton olento tms., monstrumi’. Wikipediassa hirviöistä sanotaan lisäksi, että ne poikkeavat tavallisista ihmisistä tai eläimistä epänormaalin kokonsa, muotonsa tai pahuutensa vuoksi.
Luonnoton tai tuntematon syntyperä siis riittää jo. Minua on aina hieman häirinnyt se, että Pokémonit ovat taskuhirviöitä (pocket monsters). Pikachu, Charmander ja muut ovat mielestäni liian söpöjä hirviöiksi, mutta koska ne ovat uutta legendaa, ne eivät käy taruolennoista.
Epäreilua sinänsä. Kauniille hevoselle isketään sarvi otsaan ja saadaan yksisarvinen – taruolento! Rotalle isketään ylimääräiset syöksyhampaat – hirviö. Hieman liian iso ahma pimeässä metsässä – hirviö taatusti!
Kissan ja ihmisen sekoitus, hirviökö? Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Mielivaltaista rajanvetoa
Taruolentoja ovat myös rehelliset autokauppiaat, jos legendoja uskotaan. Vähintään yhden erittäin rehellisen automekaanikon tunnen kyllä, terveisiä Terolle!
Mielivaltaista rajanvetoa tällainen – ihmisestä eläimeen, eläimestä hirviöön, hirviöstä taruolentoon ja taruolennosta ihmiseen. Stressiä myös voi aiheutua: olen hieman keskimääräistä pidempi, muodoltanikin hieman valioyksilöistä poikkeava ihminen, hirviökö?
En ole aina kovin hyvä ihminen, välillä varmasti suorastaan paha. Ihmishirviö olen vähintään ja sanahirviöitäkin tuotan usein. Ehkä olen siis myös suoranainen hirviö.
Ihmishirviöitä
Ihmiset ovat niitä todellisia hirviöitä. Siihen sitä taas tultiin. Tähän toteamukseen on päädytty lukuisissa kirjoissa, peleissä ja muussa kulttuurissa. Palataan Pokémoniin. Ketkä toimivatkaan impulsiivisesti ja itsekkäästi, viskovat pokepalloja ja orjuuttavat söpöjä hirviöitä? Ihmiset.
Loistava esimerkki sekasotkusta on The Witcher (Noituri). Kirja- ja pelisarjan päähenkilö on Geralt, noituri, jota sanotaan friikiksi ja hirviöksi, koska hän on kokenut mutaatioita, jotka tekevät hänestä hyvän hirviönmetsästäjän. Geralt tulee kylään, ja hänen suuntaansa syljetään. Hirviötä metsästäessä sitten käykin ilmi, että suurin hirviö onkin se kylän katkerin kaveri, joka on ajanut vihoissaan puolisonsa hirviöiden pesään. Geralt hengittää syvään.
Entä Kaunotar ja hirviö? Hirviö on karismaattinen, ja elokuvaversioiden ”parantuneista” prinsseistä on usein tarkoituksella tehty geneerisiä tai jopa ällöttäviä. Koska kauneus (hirveyden vastakohta?) lähtee sydämestä, Gaston on se oikea hirviö ja niin edelleen.
Torilla tavataan
Kilttejä, komeita ja söpöjä hirviöitä. Hirveitä ihmisiä. Eläimiä, jotka muuttuvat varjoissa hirviöiksi ja joita toisaalta inhimillistämme liikaa aina kun meillä on siihen mahdollisuus.
Olkaamme suosiolla hirviöitä kaikki, koko luomakunta (ja se luonnoton kunta). Harmoniaa! Samalla koko kansan on helpompi hyväksyä takautuvasti sarvipäisen Lordin viisuvoitto.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja