Minna Pyhälahti rakastaa uudissanoja ja työskentelee Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana. Aiemmassa elämässään hän oli kielenhuoltaja ja kouluttaja.
Petsit, nuo söpöt pienet muoviotukset
Petsit ja petsivideot valloittavat.
Petsi-sana ja -ilmiö tulivat minulle tutuiksi pari vuotta sitten, kun tyttäreni kiinnostui pienistä söpöistä eläinhahmoista. Mistä petsi-sana on peräisin? Ja miksi voi puhua jopa ilmiöstä?
Suomalaisilla on käytettävissään näppärä sananmuodostustapa: mukauttaminen. Vierassanasta muodostetaan suomalaisen kuuloinen sana esimerkiksi lisäämällä loppuun vokaali i: hotel > hotelli.
Tätä sananmuodostustapaa kielenkäyttäjät – tässä tapauksessa lapset ja nuoret – ovat käyttäneet myös petsi-sanan yhteydessä. Sana pohjautuu tuotemerkkiin Littlest Pet Shop (LPS), josta on tehty muun muassa tv-sarja. Jo 1990-luvun lapset ovat leikkineet petseillä – sana on niin suomen kieleen sopeutunut, että sitä on helppo taivuttaakin: petsit, petsejä, petsien, petseihin. Käytössä on myös Littlest Pet shop -hahmo ja sen lyhenteeseen perustuva LPS-hahmo.
Kun Google-hakupalveluun kirjoittaa petsi, saa noin 285 000 osumaa. Osa teksteistä tosin käsittelee aivan muuta kuin muovihahmoja, nimittäin puunkäsittelyyn tarkoitettua petsausnestettä. Mutta lasten ja nuorten kielenkäytössä petsin merkitys on selvä: se on hahmo, joita kerätään ja joiden ympärille voi kehittää leikkejä. Petsit ovat myös yleinen myyntiartikkeli Facebookin myyntiryhmissä.
Ehkä elinvoimaisimpia petsiasioita ovat netin petsivideot (tai LPS-videot). Petsien omistajat liikuttavat hahmoja käsin ja kertovat videoilla vaikkapa kauneushoitoloista, sisarusten ärsyttämisestä ja koulukiusaamisesta. Niiden avulla voi siis käsitellä koko elämän kirjon! Petsivideoita on kymmeniätuhansia (Youtube-haulla petsi saa 49 800 osumaa), ja tietyt tubettajat (tai tubaajat) saattavat keskittyä kokonaan niihin.
Kielessämme on muitakin petsin kaltaisia sanoja: haulla ??tsi sähköisestä Kielitoimiston sanakirjasta löytyy 20 osumaa, joissa on viisi kirjainta ja lopussa tsi. Sanakirja kuvaa ennen kaikkea normitettua yleiskieltä, mutta mukana on myös yleisimpiä arkikielen sanoja. Toki tsi-loppuisia sanoja on kielessämme paljon enemmänkin (muun muassa murteissa), mutta ne eivät ole niin laajasti tunnettuja, että olisivat päätyneet sanakirjaan.
Sanan rakenne on siis hyvin tuttu. Tsi-loppu kuulostaa äkkiseltään jotenkin arkikieliseltä ja epäviralliselta, mutta näin ei suinkaan ole: joukossa on hyvin erityylisiä sanoja, kuten fatsi (isä, slangisana), pitsi, pötsi (märehtijöiden ruoansulatuskanavan osa) ja vitsi.
Petsi on pieni, mutta mielestäni kaunis esimerkki siitä, kuinka näppäriä lapset ja nuoret ovat muodostaessaan uutta.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele