Miten ja mitä sanoja etsitään maailmasta ja sanakirjasta?

Olin äskettäin puheissa sairaanhoitajan kanssa, joka kertoi, ettei ole koskaan aiemmin tavannut sanakirjantekijää. Hänen katseensa muuttui yhä hämmentyneemmäksi, kun kerroin tekeväni suomi–suomi-sanakirjaa, jossa siis selitetään suomeksi suomen kielen sanoja.

Kielitoimiston sanakirjan tekijöiden tavoitteena on kielellinen demokratia: jokaisella kielenkäyttäjällä on mahdollisuus tarkistaa yhteisten sanojen yleisiä merkityksiä ja käyttöyhteyksiä. Me sana-ammattilaiset pyrimme osaltamme pitämään yleiskielen kaikille yhteisenä kielimuotona. Ja kun sanakirja on ilmainen ja vaatii vain nettiyhteyden, sen äärelle voi päästä jokainen vaikkapa kirjastosta tai omalta älypuhelimeltaan.

Kielitoimiston sanakirjan käyttöä yhteiskäyttölaitteelta kirjastossa. Kuva: Maija Paloposki.

Elävä sanakirja: uusia sanoja ja merkityksiä

Monelle ei-kieli-ihmiselle vierasta koko sanakirjatyön lisäksi saattaa olla se, että emme vain lisää tuoreita sanoja vaan rukkaamme sanakirjassa jo oleviakin. Seuraamme paljon ”vanhojen” sanojen uusia merkityksiä. Sanalle kun saattaa kehittyä aiemman merkityksen oheen uusi.

Viime sanakirjapäivityksessä sanaa ikoninen täydennettiin. Ennen se oli kuvattu

kuvamainen, kuvasymbolin kaltainen; idolina pidettävä. (Esim. ikoninen merkki.)

Rinnalle on myöhemmin noussut merkitys, jossa suora yhteys kuvaan on kadonnut ja joka otettiin sanakirjaan alkuvuodesta 2024:

lajissaan erityisen tunnettu, edustava, merkittävä, arvostettu tms. (Esim. Ikoninen suomalainen järvimaisema.)

Miten saamme ja emme saa uusia sanoja haaviimme?

Näitä uusia merkityksiä me sanakirjantekijät etsimme aivan itse ihmistyönä, emme esimerkiksi tekoälyn avulla. Vaikka lähes kaikki uusi kirjakielinen aines on olemassa digitaalisessa muodossa, sitä on aika vähän vapaasti käytettävissä.

Sanastajan haavi vauhdissa. Kuva ja kuvanmuokkaus: Ilona Paajanen, Kotus.

Lehdet ovat ymmärrettävistä syistä maksumuurien takana ja kirjat tekijänoikeuksien ja kustantamoiden suojissa. Google-hauilla saa näkyviin vain uusimman vapaasti netissä olevan tekstin, kuten keskustelupalstat ja Wikipedian artikkelit. Näiden lisäksi voimme tehdä hakuja lähinnä sellaisesta sisällöstä, jonka Yle ja muut julkaisijat laskevat verkkoon vapaasti.

Teemme sanahakuja jonkin verran myös Korp-nimisestä aineistopalvelusta, jossa on mukana Suomi24-aineistoa, (sanoma)lehtiaineistoa, Ylen uutisia ja niin edelleen. Lisäksi saamme käyttäjiltä palautetta ja toiveita siitä, mitä sanoja kaivataan.

Millaisia käyttäjämme ovat?

Parasta aikaa on meneillään kaksinkertainen juhlavuosi, kun Kielitoimiston sanakirja täyttää 20 vuotta. Ensin se oli saatavilla maksullisensa tuotteena, ja ilmaisena verkossa se on ollut 10 vuotta. Sanakirjamme käyttäminen ei vaadi kirjautumista: riittää, että kirjoittaa tietokoneen selaimen osoitekenttään tai älypuhelimen ruudulle kielitoimistonsanakirja.fi.

Tästä syystä me tekijät emme tunne tarkoin sanakirjan käyttäjäkuntaa. Sanakirjaahan voi käyttää myös yhteiskäyttölaitteilta esimerkiksi kirjastoista.

Saamamme kirjallisen palautteen perusteella voi kuitenkin huomata, että ainakin kääntäjät, opettajat ja muut ammattilaiset tuntevat sanakirjan ja ovat yleensä kovin kiitollisia sanakirjapalvelustamme. Eräs käyttäjäryhmä ovat sanaristikoiden ja -pelien laatijat, jotka ottavat yhteyttä harvakseltaan mutta tasaisesti.

Sanakirjaa vaikuttavat kuitenkin käyttävän hyvin monenlaiset käyttäjäkunnat – ihan tavalliset ihmiset koululaisista eläkeläisiin.

Niistä käyttäjistä, jotka hyväksyvät sanakirjan evästeet, on mahdollista saada edes jonkinlaista käyttäjäanalytiikkaa. Meitä sanakirjan tekijöitä analytiikassa kiinnostaa paljon se, mitä sanoja haetaan tai mitä kyllä haetaan, mutta ei löydetä. Sellaisia sanoja lisäämme sanakirjaan aika ajoin.

Esimerkiksi pari vuotta sitten lisättiin paljon etsitty enään. Muoto on oikeinkirjoitussääntöjen vastainen, joten sanakirja ohjaakin enään-artikkelista korrektiin muotoon enää.

Ei enää enään vaan enää. Kuvankaappaus: Sakari Korpikallio, Kotus.

Mitä sanakirjasta etsitään?

Käyttäjäanalytiikasta olemme tutkailleet, mitä sanoja on viime aikoina etsitty:

Yhteiskunnan tapahtumat ja vuodenajat näkyvät joka vuosi. Esimerkiksi huhtikuussa 2022 kärkisijoilla oli nato. Se on sanakirjassa merkityksessä ’aviomiehen sisar’. Isokirjaimista Natoa meiltä ei löydy, koska erisnimiä ei Kielitoimiston sanakirjassa liiemmin ole. Maaliskuussa 2023 haetuimpien sanojen joukossa puolestaan oli Euroviisu-edustaja Käärijä, mutta kuten Natoa, sitäkään ei löydy (pienialkukirjaimisia) yleisnimiä kuvaavasta sanakirjasta.

Sitten on vuodenkiertoon liittyviä vakiaiheita. Jokaisen joulun alla Kotuksen palveluista etsitään joulunaikaa (jonka voi kirjoittaa myös erikseen).

Vuodesta toiseen etsitään myös vastauksia vaikkapa sanojen aggressiivinen, banaali, brutaali, diktatuuri ja ubiikki oikeinkirjoitukseen. Yhdyssanat ja sanaliitot mietityttävät, joten esimerkiksi ilmaukset alun perin ja jompikumpi näkyvät hakutilaistoissa säännöllisesti.

Pian on jälleen halloweenin aika. Siinäpä taas yksi sana, jonka kirjoitusasu saattaa tähän vuodenaikaan kiinnostaa kielenkäyttäjää. Juhlan nimi kirjoitetaan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella.

• Kielitoimiston sanakirja

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele