Auto, elollinen olento

Kerroin pari vuotta sitten kirjoittamassani blogissa ”Autolehden kieli potkaisee silmämunat sisään” niin kutsutusta sanastamisesta, joka kuuluu työhöni Kielitoimiston sanakirjan toimittajana. Me toimittajat keräämme talteen uudissanoja käyttöyhteystietoineen sanakirjan päivitystyötä varten.

Luemme laajasti eri alojen lehtiä – Kielitoimiston sanakirja on nyky-yleiskielen sanakirja, joten sanakirjantoimittajien täytyy tietää maailman sanoista monipuolisesti. Tutuksi ovat tulleet niin naisten-, harraste- kuin autolehdetkin.

Viimeksi autoalan kielestä blogatessani kiinnitin huomiota värikkääseen kieleen yleensä ja uuteen sanastoon. Tällä kertaa huomioni vetivät puoleensa vanhojen sanojen uudet merkitykset ja käyttöyhteydet.

Esimerkkini ovat Tuulilasi-lehdestä 12/2020, jollei toisin mainita.

Auto ja Väyrysen ulkonäkö

Otetaan ensin käsittelyyn erisnimet Väyrynen ja Väykky, jotka molemmat viittaavat politiikan ikiliikkujaan Paavo Väyryseen:

[Mallissa] Mercedeksen perinteiset suorakaiteen muotoiset etuvalot oli hylätty. Tilalla oli pyöreät, erilliset tuikut, joista sisemmät ovat pienemmät. Lievästi kierosilmäiseksi tulkittava katse loi autolle Suomessa lempinimen ”Väyrynen”, jolla se tunnustetaan vuorenvarmasti kaikkien alan miesten joukossa.

Kuten BMW, myös Mercedes tarjoili ”Väykkyä” lukuisilla moottorivaihtoehdoilla.
– –
Mercedeksen mittaristo on sekin äärimmäisen selkeälukuinen. Nopeusmittari on suorastaan valtava. Puoli miljoonaa on ”Väyryselle” ihan normilukema. [kuvateksti]

Mercedes-auton etuvalojen ulkonäköä verrataan tässä Tuulilasin jutussa Väyrysen ulkonäköön. Autoista käytetäänkin usein sellaisia lempinimiä, joiden keskeinen ominaisuus on juuri ulkonäkö, todetaan Ylen uutisessa vuodelta 2013.

Toimittaja Antti Seppälä mainitsee jutussa, että tyypillisimpiä esimerkkejä lempinimistä ovat Volkswagenin kupla ja tiettyjen Mercedes-Benz-mallien lempinimi väyrynen. Ylen artikkeli perustuu Janne Seppälän verkkosivumuotoiseen väitöskirjaan Epäviralliset kulkineennimet. Siinä kerrotaan noin neljästä tuhannesta lempinimestä kulkuneuvoille. 

Olen törmännyt viittauksiin väyrysmäisestä ulkonäöstä muissakin yllättävissä yhteyksissä. Eräs optikko mainitsi takavuosina esitelmässään, että ”silmät niin sanotusti väyrystävät”.

Toinen esimerkki erikoisesta käyttöyhteydestä on rinnoista (!) puhuminen (Helsingin Sanomat, 2018):

Se, miltä rintojen pitäisi muodin mukaan kulloinkin näyttää (juuri nyt pystyiltä mutta luonnollisilta), on muuttunut ajan mukana, mutta se, kuinka naiset puhuvat rinnoistaan ja kehostaan, ei ole.

”Kellä on milloin mitäkin”, Niemi sanoo.

”Jokin aika sitten palvelin naista, joka kutsui rintojaan väyrysiksi. Ne kuulemma katsoivat eri suuntiin ihan kuin Paavo Väyrysen silmät.”

Liikkeen pitkäaikainen työntekijä Annu Floström innostuu.

”Mitkä sitten ovat lipposet? Sellaiset, jotka katsovat apeina lattiaan?”

Renkaan olkapää ja auto villihevosena

Auton ulkonäköä voi siis verrata ihmiseen ja jopa tiettyyn henkilöön. Myös auton osista saatetaan puhua kuin ihmisen kehon osista. Tässä kirjoitetaan renkaan olkapäästä:

Jos [rengasrikkoon liittyvä] vaurio on renkaan kyljessä tai ”olkapäässä” eli alueella, jossa renkaan sivu taittuu kulutuspinnaksi, voi korjaaminen olla mahdotonta.

Auto rinnastetaan kieli- ja mielikuvin ihmiseen, mutta myös muihin elollisiin. Esimerkiksi Ford Mustangia verrataan nimensä ja varmaankin myös ominaisuuksiensa vuoksi villihevoseen:

Suurempi villihevonen [otsikko]
Menestysvuosien jälkeen Ford Mustang hukkasi osan ideastaan. Mutta tilalle tuli raakaa voimaa. [ingressi]

Aiemmin mainitsemastani Janne Seppälän väitöskirjasta selviää sekin, että Ford Mustangista käytetään lisäksi lempinimeä humma: ”Mustangi on eräänlainen hevonen, joten näin autoa voidaan kutsua Hummaksi. Samalla nimi myös liittää auton yleiseen hevosteemaan.” Väitöskirjassa mainitaan myös poni-lempinimi.

Hevosteema ei ole yllätys autoista keskusteltaessa. Pelataan dynaamisilla mielikuvilla villistä vapaudesta ja voimasta! 

Auto saattaa vertautua hevoseen muustakin syystä: auto on aikoinaan syrjäyttänyt hevosen kulkuneuvona. Moottorin tehokkuutta kuvaamaan käytettiin varsinkin aikaisemmin hevosvoima-mittayksikköä.

Nimitykset Väyrynen, Väykkä, olkapää ja villihevonen ovat kaikki esimerkkejä auton inhimillistämisestä. Eikä tuo inhimillistävä sanankäyttö mikään ihme olekaan – sanoohan moni suorastaan rakastavansa autoaan. Yhdysvaltain uuden presidentinkin kerrotaan olevan autojen ystävä ja rakastavan nopeita autoja.

• Minna Pyhälahti: Autolehden kieli potkaisee silmämunat sisään (Kotus-blogi, 18.3.2019) 
• Kulkine.net = Janne Seppälä 2013: Kulkine.net – tutkimus epävirallisista kulkineennimistä. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. Viitattu 23.11.2020.
• Antti Seppälä: Piikkilangankiristäjä ja Hitlerin kosto - tutkija väitteli kulkuneuvojen lempinimistä (Yle, 13.8.2013)
• Mitä on sanastus?

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele