Leena Nissilä. Kuva: May Wikström, Kotus.
Leena Nissilä on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän on työskennellyt aiemmin opettajana ja tutkijana sekä asiantuntija- ja johtamistehtävissä Opetushallituksessa ja Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Häntä kiinnostavat muun muassa moni- ja rinnakkaiskielisyys, kielipolitiikka, kielikoulutus ja kielelliset oikeudet. Väitöskirjassaan hän tutki virolaisten suomen kielen verbien ja verbirektioiden oppimista.
15.11.2022 12.56
Kieliammattilaiset mukaan luomaan ja parantamaan digipalveluja
Tehdään saavutettavia, ei syrjäyttäviä palveluja.
Monet digitaaliset palvelut ovat jo valmistuessaan olleet osalle käyttäjistä liian vaikeita ymmärtää ja käyttää. Kielen rooli ja kielellinen saavutettavuus korostuvatkin juuri digitaalisissa palveluissa, kun kasvokkainen vuorovaikutus vähenee tai jää kokonaan pois.
Pandemia-aikana digitaalisten laitteiden ja palveluiden edellyttämä tekninen osaaminen on edennyt aimo harppauksen. Iso kysymys on edelleen, miten voimme yhteiskuntana ottaa paremmin haltuun digipalveluihin liittyvät haasteet.
Suomen kielen lautakunnan uudessa toimintaohjelmassa todetaan, että digitaalisten palvelujen yleistyessä niissä käytettävän kielen ymmärrettävyys on ratkaisevaa kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Lisäsi toimintaohjelmassa muistutetaan, että digitaaliset palvelut eivät saa täysin korvata kasvokkaisviestintää ja puhelinpalvelua.
Finna.fi-hakupalvelun etusivua. Ruutukaappaus.
Yhteistyöstä yhteiseen työhön
Yhteistä onnistuneille digitaalisten palveluiden kehittämishankkeille on usein se, että kieliammattilaiset ovat mukana palveluiden kehittämistyössä alusta loppuun. Kuitenkin vielä jokin aika sitten esimerkiksi kääntäjät saatettiin ottaa mukaan prosesseihin vasta loppumetreillä ja yhteistyötä tehtiin, mikäli siihen jäi aikaa.
Onnistuneiden, kielellisesti saavutettavien digitaalisten palveluiden kehittäminen vaatii sitä, että sisällöntuottajat, järjestelmäkehittäjät ja kieliammattilaiset kehittävät järjestelmät yhteisenä työnä. Kieliammattilaisten panosta tulee voida hyödyntää digitaalisten järjestelmien koko elinkaaren ajan. Minkään tahon ei kannata tuottaa palveluja, jotka ovat jo lähtökohtaisesti osan käyttäjäkunnan näkökulmasta syrjäyttäviä.
Saavutettavista palveluista hyötyvät kaikki
Kotimaisten kielten keskus järjesti 10. lokakuuta selkeän kielen päivän tilaisuuden. Päivän teemoina olivat erityisesti kielellinen saavutettavuus sekä kielen ammattilaisten rooli viranomaisten viestinnän ja palvelujen kehittämisessä. Laajemmin on kysymys kielellisestä tasa-arvosta.
Jokaiselle kielenkäyttäjälle on tärkeää mahdollisuus toimia kaikissa hänelle merkityksellisissä kielenkäyttötilanteissa. Tämä edellyttää, että käytetty kieli on selkeää ja ymmärrettävää.
Maailmassa tulee olla tilaa moninaisille teksteille. Erilaisilla kielimuodoilla on omat tarpeensa ja tehtävänsä. Erityisen tärkeää saavutettavuus on silloin, kun on kyse viranomaisen tuottamasta kielestä tai median kielestä. Mutta myös kaunokirjallisesta tekstistä voi olla tarpeen tehdä erilaisia versioita erilaisille kohderyhmille.
Poliisin sähköisen palvelun etusivua. Ruutukaappaus.
Kohti kielitietoisempaa yhteiskuntaa
Selkeän kielen päivässä tuli jälleen kerran esille, kuinka tärkeitä ovat eri organisaatioissa kielenhuollosta vastaavat henkilöt. Kielitietoisen yhteiskunnan tehtävä on edistää kaikkien jäsentensä kielellistä osallisuutta ja toimijuutta ja siten lisätä tasa-arvoa. Kielitietoisessa yhteiskunnassa tarvitaankin tästä syystä kieliammattilaisia kaikilla osa-alueilla.
Monen organisaation kokemus oli, että kielen selkeydestä huolehtimisen ei ole hyvä olla yksittäisten tekijöiden varassa. Selkeän kielenkäytön ja kielellisen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan aktiivista tiedonvaihtoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Ennakoivaa kielityötä
Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltajat ja virkakielen asiantuntijat auttavat osaltaan monenlaisia toimijoita huolehtimaan hyvästä yleiskielestä niin virkatyössä kuin muillakin yhteiskunnan alueilla. Tavoitteena on kehittää kielenkäyttöä entistä asiallisemmaksi, selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi.
Lisäksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten keskeinen rooli teksteillä ja kielenkäytöllä on hallinnossa ja julkisissa palveluissa. Työ on ennakoivaa. Kielen ongelmien korjaamisen lisäksi pyritään vaikuttamaan ongelmien syihin.
Kysymys on myös kielipolitiikasta. Tärkeää ei ole vain se, mitä kieliä voimme yhteiskunnassa käyttää. Tärkeää on myös se, millaista kieltä vastaanotamme ja käytämme.
Suomi.fi-palvelun etusivua. Ruutukaappaus.
Silta hallinnon ja kansalaisen välillä
Kieli on silta hallinnon ja kansalaisten välillä. Tämä kiteytys on Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen puheesta selkeän päivän tilaisuudessa. Karhunen julisti vuoden selväsanainen 2022 -kilpailun voittajan.
Voittaja on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-verkkotoimitus. Suomi.fi-oppaat tarjoavat avun vaikeissa elämäntilanteissa oleville ihmisille, jotka tarvitsevat selkeää ja helposti ymmärrettävää tietoa, jotta voivat selviytyä käytännön asioista. Tärkeä valintaperuste oli myös uudenlainen toimintamalli, jolla oppaita tuotetaan.
- Vuoden selväsanainen on Suomi.fi-verkkotoimitus (Ajankohtaista virkakielestä, 10.10.2022)
- Hyvän virkakielen verkkokurssipaketti
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja