Hallitusohjelmassa vahvasti kieliasiaa

Juuri nimitetyn Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on monia kotimaisiin kieliin liittyviä tavoitteita. Etenkin kansalliskieliin ja niiden asemaan viitataan ohjelman eri osissa.

Jo hallituksen visiossa todetaan, että kaksikielisyys on maallemme myönteinen vahvuus. Sen lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita koskevassa osassa mainitaan erikseen, että palvelut turvataan yhdenvertaisesti molemmilla kansalliskielillä.

Kansalliskielistä hallitusohjelmassa todetaan myös, että hallitus tekee suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavat valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittavat kielitutkinnot maksuttomiksi. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta tarjota nämä tutkinnot osana korkeakoulututkintoa.

Hallitusohjelmasta syntyneen neuvottelutulosasiakirjan etusivua. Kuvakaappaus valtioneuvoston kanslian sivuilta.

Kansalliskielistrategian ja Kielipoliittisen ohjelman toimeenpanoa jatketaan

Kotimaisten kielten keskus julkisti omat hallitusohjelma-avauksensa viime joulukuussa. Avausten lähtökohtana oli, että uudella vaalikaudella lisätään kieliä ja kielenkäyttöä koskevaa tietopohjaa, tuetaan kielitietoista ja -taitoista yhteiskuntaa sekä vahvistetaan kieliä koskevaa lainsäädäntöä.

Kotusta kuultiin hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja Kotuksen kieliavaukset on huomioitu hallitusohjelmassa hyvin. On tärkeää, että vastikään valmistuneiden Kansalliskielistrategian ja Kielipoliittisen ohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tämä tukee kansalliskieliin ja kotoperäisiin vähemmistökieliin liittyvän kehittämistyön pitkäjänteisyyttä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu esityksemme mukaan tavoite viranomaisten selkeän ja ymmärrettävän viestinnän vahvistamisesta. Kielelliset tarpeet tulee huomioida toimivien palvelupolkujen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä.

Hallitus hyödyntää yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdistaa vaikuttaviin toimenpiteisiin. Vaikka tässä yhteydessä ohjelmassa ei ole erikseen mainittu esitystämme kieli-infrastruktuurista, uskomme tietoperustaisen päätöksenteon vakiintumisen lisäävän myös kieliä koskevan tiedon hyödyntämistä.

Hallitusohjelmassa on viitattu useissa kohdin huoltovarmuuteen, kansalliseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Tässä yhteydessä olisi ollut hyvä linjata myös paikannimilain säätämisestä. Nimet ovat oleellinen osa huoltovarmuuttamme.

Huoli äidinkielenopetuksen tuntimääristä – lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan

Kotuksen kielilautakuntien kanssa yhteistyössä valmistelemissa kieliavauksissa tuotiin esiin huoli lukutaidon heikentymisestä. Huolta herättävät myös äidinkielen opetuksen tuntimäärät, jotka ovat kansainvälisesti verrattuna vähäiset.

Hallitusohjelmassa on linjattu selkeästi, että lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan. Lukutaitostrategian toimeenpanoa tullaan jatkamaan ja Lukuliikettä laajentamaan tavoitteena kaikenikäisten lukutaidon edistäminen. Lisäksi neuvolan kautta jaettava kirjakassi jokaiselle syntyvälle lapselle eli Lukulahja lapselle -malli vakiinnutetaan.

Kotoperäisten vähemmistökielten asemaa halutaan parantaa

Kotuksen kieliavauksissa olleet tavoitteet saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja kotimaisten viittomakielten aseman vahvistamisesta on huomioitu hallitusohjelmassa. Lisäksi hallitus haluaa selvittää, miten viittomakielisten lasten asemaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa voidaan vahvistaa.

Ohjelmassa on erikseen linjattu, että hallitus tukee saamelaisten oikeuksia ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi hallitus edistää rakentavaa vuoropuhelua ja yhteistyötä saamelaisten kanssa. Totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan vuoden 2025 loppuun, ja hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä yhteistoiminnassa saamelaiskäräjien kanssa.

Onnistunut kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen

Hallitusohjelma sisältää lukuisia linjauksia, jotka liittyvät maahanmuuttajien kielikoulutukseen. Hallitus haluaa muun muassa arvioida suomi ja ruotsi toisena kielenä opetuksen eli S2-opetuksen toimivuutta. Molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua halutaan parantaa.

Korkeakouluja kannustetaan lainsäädännöllä lisäämään kotimaisten kielten opetuksen tarjontaa ulkomaisille opiskelijoille. Korkeakouluihin liittyy myös tavoite edistää kansallista Talent Boost -ohjelmaa.

Hallituksen mukaan S2-opetus vaatii uudistuksen, joka ulottuu kaikille koulutusasteille. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön virkanäkemyksessä on ehdotettu, että hallitus selvittää työvoimakoulutuksena toteutettavan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen siirtoa työ- ja elinkeinohallinnolta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.

Tähän liittyy hallitusohjelman tavoite edistää kotoutumispalveluihin kuuluvan kielikoulutuksen saatavuutta joustavasti työpaikoilla. Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kotoutumiskoulutukseen ovat oikeutettuja maahanmuuttajat, jotka rekisteröityvät TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Lisäksi työvoimakoulutuksena toteutettavaa kotoutumiskoulutusta on kritisoitu siitä, että se on vajaan vuoden kestävä täysipäiväistä työtä edellyttävä intensiivikurssi, joka soveltuu lähinnä niille, jotka ovat koulutettuja ja joilla on aiempaa kokemusta uuden kielen opiskelusta. Tästä syystä vain osa saavuttaa koulutukselle asetetun tavoitetason.

Maahanmuuttajien kielikoulutukseen liittyy myös tavoite varmistaa, että kotoutuminen on mahdollista molemmilla kotimaisilla kielillä. Pyrkimyksenä on, että noin 5–10 prosenttia tulijoista kotoutuu ruotsin kielellä.

OKM:n hallinnonalan virastorakennetta selkiytetään

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on selkiyttää virastorakennetta, keventää päällekkäistä hallintoa ja vahvistaa virastojen tuloksellista ohjausta Sivistyshallinto 2030 -loppuraportin suuntaisesti. Tässä työssä huomioidaan nykyisten yksiköiden erilaiset tehtävät.

Hallitusohjelman kirjaus velvoittaa toimeenpanemaan syksyllä 2022 julkaistun raportin esityksiä siten, että virastojen erilaiset substanssitehtävät otetaan huomioon. Kotimaisten kielten keskuksen osalta olennainen kysymys virastorakenteen ohella on resurssien kehittyminen tulevaisuudessa.

Kotuksen määrärahoja on valtionhallinnon säästöohjelmien aikana vähennetty radikaalisti useaan otteeseen. Toiveena olisi, että hallitusohjelman kirjausten lisäksi ymmärretään kieliasioiden hoitamisen vaativan myös resursseja. Siten voimme hoitaa lakisääteisiä tehtäviämme monipuolisesti ja kielenkäyttäjien laajaa joukkoa palvellen jatkossakin.

Toivotan kaikille antoisaa ja kielirikasta kesää!

Kieliavauksia-aihetunniste. Kuva: Kotus.

• Vahva ja välittävä Suomi. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023 (pdf)
  
• Kotuksen avauksia hallitusohjelmaan 2023
• Sivistyshallinto 2030: Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin kehittämishankkeen loppuraportti
• Nationalspråksstrategin, Kansalliskielistrategia: Statsrådets principbeslut, Valtioneuvoston periaatepäätös
  
• Kielipoliittinen ohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele