Olisiko utopiaa saada Kotuksen yhteyteen täysi suomen kielen keskustelufoorumi? Se olisi kaikille avoin, ja sinne voisi kirjoittaa nimellä tai nimimerkillä, kunhan ensin rekisteröityisi käyttäjäksi.

Ennakkotarkastusta ei olisi, mutta ylläpitäjät puuttuisivat asiaan, jos ylilyöntejä ja asiattomuuksia ilmenisi. Tarjolla olisi keskeisiä topiikkeja, mutta käyttäjät voisivat vapaasti ehdottaa tai avata uusia ketjuja niiden puitteissa tai lisäksi.

Kotukselaiset tietävät paremmin, mitä resursseja tällainen foorumi vaatisi. Ylläpitoon ja valvontaan löytyisi varmaan vapaaehtoisiakin. Entä sponsorointi: olisiko se tarpeen ja saisiko sitä jostain?

Jos halutaan, että ihmiset kirjoittavat omalla nimellään, miksi lomakkeen ruudun edessä lukee "Nimimerkki"? Ei kai nyt nimimerkkinä sovi kenenkään oikeaa nimeä käyttää, omaansakaan.

On vaikea keksiä epämääräisempää määrittelyä kuin "ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt". Onkohan mitään sisältöä, jota _ei_ voisi tulkita sellaiseksi? Ihmisarvo ja yksityisyys ovat kovin kovin tulkinnanvaraisia asioita. Jotkut ovat sitä mieltä, että ihmisarvo ja yksityisyys kuuluvat jopa poliitikoille ja johtaville virkamiehille!

Miten muuten on, voisiko keskustelijoiden kutsuminen oksentajiksi ja besserwissereiksi ehkä jonkun mielestä loukata kohteiden ihmisarvoa?

"Viipymättä" poistaminen tuskin tulee riittämään. Seuraava vaihe on, että keskustelufoorumeille vaaditaan ennakkotarkastusta eli sensuuria. Joillakin sellainen jo onkin.

Ja varmaankin sensuurikriteereihin tulee mukaan "demokratian vastaisuus".

Erkki, pohtimisen arvoinen ajatus, ja kyllä sitä vähän on pohdittukin.

Merkillinen Nimi, kiitos sinullekin. Näin oman nimeni suojista uskallan sanoa, että sinun kommenttisi edustaa sellaista keskustelua, jossa jkeskeisenä tarkoituksena on osoittaa heikkouksia toisen tekstissä ja ajatuksissa. Olisiko joskus hedelmällisempää yrittää jatkaa tarjolle pantuja aatoksia ns. rakentavassa hengessä? Tuohon blogimme lomakkeeseen voisi kyllä korjata tuon mainitsemasi kohdan, esim. "Nimi(merkki)".

Jos julkisesti esitettyjen ajatusten kritiikki ensimmäiseksi herättää syytöksen siitä, että toinen on aina repivä, niin kannattaisi ehkä kasvattaa vähän paksumpi nahka. Olisi nimittäin paljon vakuuttavampaa vastata kritiikkiin argumenteilla eikä leimaamalla toinen repijäksi, luonteeltaan kieroksi tms.

Jaa että "jatkaa tarjolle pantuja aatoksia ns. rakentavassa hengessä". Kuulostaa siltä, että sallittua on vain samaa mieltä oleminen ja kuoroon liittyminen.

Eikö sananvapaus mielestäsi ole rakentava ajatus? Perinteiseen länsimaiseen sananvapauteen kuuluu, että saa esittää mitä haluaa. Jos rikotaan lakia, niin poliisi tutkii ja oikeus tuomitsee.

Tältä kannalta on erittäin repivä ajatus, että toimitukset velvoitettaisiin moraalisilla vaatimuksilla, kohta kai lain nojallakin, etukäteen tai ainakin "viipymättä" jälkikäteen sensuroimaan viestejä.

Tämä muuten kannattaisi pitää ihan erossa siitä kysymyksestä, kirjoitetaanko nimellä vai nimimerkillä ja tuleeko kirjoittajan henkilöys toimituksen tietoon (ja todennetaanko se). Sivumennen sanoen jos ihmiset _pakotetaan_ käyttämään "oikeaa nimeä", saadaan nimimerkit lähinnä korvattua keksityillä nimillä (pahimmillaan sellaisilla jotka ovat joidenkin oikeita nimiä).

Hyvä pointti, quertyuiop! Sananvapaus ja nimimerkin käyttö ovat kaksi eri asiaa. Kun pohditaan sananvapauden rajoja ja sitä miten tulkinnanvaraista ihmisarvon loukkaavuus on, on sama, onko sisältö tuotettu nimimerkillä vaiko omalla nimellä.

Ihmisarvon loukkaavuuden tulkinnanvaraisuus on pohtimisen arvoinen asia, samoin kuin se, missä sananvapauden rajat kulkevat.

Oletetaan vaikka, että minä olisin vilpittömästi sitä mieltä, että itä- ja länsisuomalaisten ei pitäisi mennä keskenään naimisiin; siitä ei seuraa kuin yhteenottoja arjessa. Olisiko tämä poliittisesti epäkorrektia kielenkäyttöä, joka pitäisi kitkeä pois? Entä jos samasta syystä vakaa henkilökohtainen käsitykseni olisi, ettei suomalaisen kannattaisi naida ulkomaalaista ja "oksentaisin" tämän mielipiteeni keskustelupalstalle? Leimautuisinko rasistiksi, ja mikä pahinta, kenellekään ei tulisi mieleen kysyä, tuliko minun ihmisarvoni loukatuksi kun tällä tavalla sain rasistin leiman? Minullahan ei sinänsä olisi mitään sen enempää suomalaisia kuin ulkomaalaisiakaan vastaan; mielipiteeni olisi vain arjen realiteettien ja kokemuksen sanelema, ja halusin vain purkaa tämän tunnon jollain foorumilla...

Kiitos tähänastisista kommenteista.

Yhteen tekisi mieleni tarttua: Minusta on hiukan erikoinen ajatus tuo, että kaikki on vapaata, ja sitten oikeus päättää, rikottiinko lakia. Sananvapautta kuten muutakaan vapautta ei ihmisten maailmassa voi olla ilman toisten ihmisten ja erilaisten normien huomioonottamista.

Minusta kyllä omana itsenään, omissa nimissään esiintyvä ihminen on jotenkin sananvapaampi kuin nimimerkin taakaa huuteleva. Nimimerkin käyttö tuo aina välillä mieleen epäilyn: Mitä vapautta se sellainen on, että ei voi esiintyä omissa imissään? Että on jostain syystä pakotettu peittämään henkilönsä?

Varmasti on sellaisiakin tilanteita, joissa nimimerkin käyttö on perusteltua. En minä sitä... Mutta mielestäni ne ovat kuitenkin poikkeuksia, ainakin niiden pitäisi olla.

No, eipä minulla tästäkään asiasta ole lukkoon lyötyä kantaa. Ajatus kaartelee kuin hiirihaukka; tai säntäilee kuin räkkäporo.

Onneksi on niitäkin, jotka tietävät, miten asiat ovat. Mutta joista emme tiedä, keitä he ovat :)

"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."

Perustuslaki 12 §

Hyvä nimimerkki "zxcvbnm". Sananvapaus on perustuslain erityisessä suojeluksessa, se on totta, ja hyvä niin. Ei kai tätä kukaan yritäkään kiistää. Toivottavaa kuitenkin on, että tätä kallisarvoitta sananvapauttamme ei käytetä rikollisesti tai muuten arveluttavasti, eikös vaan?

Sananvapautta voidaan rajoittaa lailla, jos on hyvät syyt, ja sellaisiahan tietysti on. Tätä kuvataan esimerkiksi Journalistiliiton sivuilla tähän tapaan:

Sananvapautta voidaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan mukaan rajoittaa vain lailla ja syistä

”… jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.”

http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/sananvapaus/

Tämähän meni helpoksi. Nyt ei tarvitse kuin perehtyä sananvapautta rajoitteviin lakeihin sitten käyttää sananvapauttaan vain lakien sallimissa rajoissa.

Mutta en jumprahuiti vieläkään tiedä, millainen kielenkäyttö pitäisi kitkeä pois niiltä @~"# palstoilta.

"Ei kai tätä [sananvapautta] kukaan yritäkään kiistää."

Hm, eikös sensuuri ole aika yksiselitteisesti sananvapauden vastaista, kun sananvapaus on perustuslaissa kuvattu niin, että se nimenomaan sulkee pois sensuurin?

Ja vaadittu "viipymättä poistaminen" poikkeaa sensuurista vähän, oikeastaan vain nimellisesti, jos sensorit kyttäävät koko ajan, mitä kirjoitetaan.

Tähän asiaan eivät kuulu lakisääteiset sananvapauden rajoitukset, jotka koskevat mm. vankeja ja sota-aikaa

Tässä keskustelussa voi käydä niin, että takerrumme sanan "vapaus" sellaisiin äärimerkityksiin, joita sille mielellämme kuvittelemme. Täydellisen vapaata sanaa ei ole koskaan ollut, ei ole nyt eikä tule koskaan olemaan. Minusta tuntuu, että ihminen ei kieleltä käyttäessään voi koskaan olla totaalisen vapaa. Aina ovat rajat, joko itsemme luomat, muiden luomat tai - no, kielen luomat.

Sama on tilanne kaiken muun "vapauden" kanssa. Ihmisten välisessä toiminnassa vapaus on yleensä hyvin kyseenalainen käsite. Miten se Pelle laulakaan: "Vapaus on suuri vankila..."

Vai mitä?

Tajusin juuri sananvapauden ytimen: Jokaisen puhuja sananvapauden rajat ovat aina kunkin vastassa olevan keskustelukumppanin herkkänahkaisuudessa.

Hyvä nimimerkki Urpu, niin, silloinhan ne rajat löytyvät omasta ymmärryksestä, siitä, mitä pitää herkkänahkaisuutena, mitä rakentavana keskusteluna, mitä ilkeilynä, mitä minäkin - ja millaisia fiiliksiä haluaa keskustelukumppaneissaan herättää. Kielenkäyttö tuppaa olemaan yhteispeliä. Harjoitellaan sitä taas!

Harjoittelen:

Minun mielestäni on hyvä asia keskustella sananvapaudesta. Ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt on aiheellista poistaa. Nimimerkillä kirjoittajia ei syyttä arvostella ärhentelijöiksi - jopa oksentelijoiksi ja besserwissereiksi. Ei pitäisi kirjoittaa nimimerkillä. Omalla nimellä kirjoittava on moraalisesti sanavapaampi. Nimimerkin käyttö on kuitenkin ok. Itse käytän nimimerkkiä yksityisyydensuojani säilyttämiseksi, vaikka ymmärrän että se on epäreilua. Hmm. Koko sananvapaus lienee suhteellinen käsite mutta siitä on hyvä keskustella.

Tästähän tuli aika hyvä puheenvuro, eiks vaan?

Urpu, joo, kiitos, ihan kiva.

Jos malttaa lukea alkuperäistä blogimerkintääni ns. ajatuksen kanssa, saattaa havaita, että en ole missään vaiheessa syyttänyt nimimerkin suojissa kirjoittajia besserwissereiksi tai oksentajiksi. Viittaan Risto Uimosen kolumniin, jossa tämä kärjistys esitetään. Uimonen esittää nämä "perustyyppeinä".

Varmasti muunkinlaisia nimimerkkityyppejä on? On ollutkin, mm. Kotus-blogissa.

Minäkin viittasin Risto Uimosen kolumniin, jonka mainitsit blogissasi, ja lausuin mielipiteeni siinä esitetystä kärjistyksestä: 'nimimerkillä kirjoittajia ei syyttä arvostella...'.

Vaikka siis ilmaisetkin kiistattoman totuuden sanoessasi, että jos malttaa lukea blogiasi ns. ajatuksen kanssa, saattaa havaita ettet syytä niminerkin suojissa kirjoittavia besserwissereiksi jne., tuon totuuden lausuminen tässä kohtaa oli tarpeetonta. Se voisi jopa olla omiaan johtamaan keskustelua entisestään sivuraiteille ja saattaisipa aiheuttaa pahaa mieltä lukijassa (minähän voisin nyt, jos siis olisin sääliö, tulkita sen moitteeksi siitä, että juuri minä, Urpu, en ole lukenut ajatuksella!).

Muuten olen sitä mieltä, että 'itä- ja länsisuomalaisen ei pitäisi mennä naimisiin keskenään'.

Internetin vahvuus ja (joillekin, ehkä monillekin) ongelma on se että sana on vapaa. En mielelläni näkisi tätä rajoitettavan kovin yleisesti edes blogikommentteissa tai foorumeissa (vaikka ylläpitäjä toki voi ottaa omistajan elkeet niin tahtoessaan).

Nimettömänä tai nimimerkin takaa huuteleminen on tullut osaksi internetkulttuuria. Se ei ole positiivinen ilmiö, mutta minusta sananvaihto ja keskustelu voi olla rakentavampaakin kun keskitytään sanottuun eikä sanojaan tai sanojan asemaan ym. statukseen tai puoluejäsenyyteen tai sukupuoleenkaan. Minusta rehellisempiäkin ja aidompia mielipiteitä (ei pelkästään negatiivisia tuntoja tai vihapuhetta)
on helpompi ja riskittömämpi esittää nimimerkillä. Yhteiskunnassamme kun on monia kontroversaalisia tai tabumaisia asioita.

Nimimerkillä voi luoda itselleen uuden olemuksen ja netti-identiteetin, minusta se on etu! Minusta on reilua käyttää samaa nimimerkkiä konsistentisti (tai useampaa eri tarkoituksiin). Minua häiritsee hieman ne joilla on aina eri nimimerkki, mutta kukin tavallaan.

Uimonenhan kirjoitti: "Todellisen uhan sananvapaudelle muodostavat sen sijaan oksentajat ja besserwisserit." Hän ei sanonut, joskin kokonaisuus huomioon ottaen vihjasi raskaasti, että kyse on nimimerkkikirjoittajista. Hän ei myöskään esittänyt näitä minään "perustyyppeinä", vaan jos luetaan mitä hän todella kirjoitti, niin se on tuossa lainattuna.

Mieleen kyllä tulee, mihin Uimonen käsityksensä perustaa. Nykyisin nettikeskustelu on niin hajallaan, ettei ole mikään ihme, etten ole koskaan nähnyt Uimosta osallistumassa mihinkään nettikeskusteluun. Mutta sävystä voi kyllä päätellä, että kyse saattaa enemmänkin olla muualta omaksutusta kuin itse muodostetusta näkemyksestä.

"Oksentaja" on aika lievä sana netin pahimmille häiriköille. Moniakin ihan asiallisia kirjoittajia voisi perustellusti pitää "oksentajina": he ovat omaksuneet joitakin ajatuksia jopa ylensyöden niitä ja sitten, henkinen maha huonosti sulaneita näkemyksiä pullollaan, pulauttavat niitä muiden nähtäviksi. Muille usein rasittavampaa, mutta ei todellakaan netin synkintä puolta.

"Besserwisserit" taas tyypillisesti esiintyvät omalla nimellään, jopa sitä erityisesti esille tuoden. Tai mistäpä minä tiedän, mitä Uimonen tai Heikkinen tällä sanalla haluaa sanoa (ehkä se on vain leimasana, jota ei saisikaan analysoida), mutta noin perinteisesti besserwisser on netissä henkilö, joka puuttuu asioihin usein ja enimmäkseen pikkuasian sivujuoneen yksityiskohtaan tarttuen ja vuolassanaisesti oikaisten. Usein besserwisser on teknisesti täysin oikeassa, mikä saa monet raivostumaan.

Nimimerkille Samooja: Esimerkiksi täällä Kotus-blogissa pyritään jättämään julkaisematta asiattomat ja vallankin laittomat kommentit. Julkaisija (tai kustantaja tms.) on siis monissa tapauksissa sananvapauden rajoittaja, ja minun mielestäni niin pitää tällaisilla foorumeilla ollakin.

Nimerkille Toisaalta: Kyllä Uimonen nimenomaan jakoi nimimerkkikirjoittajat kahteen perustyyppiin:

"Nimimerkkikirjoittajat purkavat yleensä pahaa oloaan. Heissä erottuu kaksi ärhäkkää perustyyppiä: besserwisserit ja oksentajat. Besserwisserit argumentoivat oksentajia sivistyneemmin, mutta heilläkin on ikävä taipumus vetää kritiikkinsä kohteet alas vessanpöntöstä. Tuskin yksikään heistä toimisi niin, jos esiintyisi omilla kasvoillaan. Nimettömyys houkuttelee käyttämään sananvapautta väärin. "

Besserwisserin asemesta voisi leikkisästi käyttää vaikka sanaa "paremmintietäjä". Sellaisiahan me monet netissä huseeraajat olemme. Välillä tiedot ovat oikein, välillä jotain muuta. Jotkut besserwisserit pystyvät myöntämään virheensä; toiset takertuvat omiin totuuksiinsa.

Heikkinen, tuolla ylhäällä oikealla lukee: "Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä." Onko se totta vai ei? Vai tarkoittaako se sitä, että oikeasti julkaistaan sellainen, mikä ei ole liiaksi eri mieltä kuin blogin (nimetön) ylläpito.

Muistini mukaan tuo "tai muuten" on tullut mukaan vasta hiljattain. Kätevää. Jos "muuten" epäilyttävyys on sensurointiperuste, eikö olisi rehellisempää sanoa: "Viestisi julkaistaan, jos se ei ärsytä meitä"?

Tunnustan, että jaksoin lukea Uimosen kolumnia vain siihen asti, missä hän ensin ryhtyy mätkimään ja nimittelemään nettikeskustelijoita. Myöhempi suoraan nenään iskeminen jäi huomaamatta. (Noin yleisesti en lue 5000 merkin kolumneista kuin enintään alkupuolen. Jos kolumnisti ei saa sanottavaansa alle 3000 merkin, hän ei ole tehnyt työtään.)

Hyvä nimimerkki Kyseleväinen, suosittelen lukemaan myös kohdan "Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista". Siellä sanotaan mm. näin:

"Oikeudellinen vastuu kirjoituksista on kirjoittajalla, blogin vastuuhenkilöllä (vastaava toimittaja) ja Kotuksen johdolla. Yleisohje on, että kirjoituksissa ei rikota lakeja eikä loukata eettisiä normeja. Yleisenä tavoitteena on asiallinen viestintä ja hyvä maku. Blogiteksteissä on syytä välttää henkilökohtaisuuksiin menemistä ja ihmisten, ihmisryhmien, yhteisöjen, yritysten yms. tietoista tai muuta loukkaamista.

Toisaalta myös rakentavan kriittiset äänenpainot ovat tervetulleita. Tyylilaji on vapaa, mutta solvaamista tms. epäasiallista käyttäytymistä ei suvaita. Toivottavaa on, että blogimerkinnät houkuttelevat kielestä kiinnostuneita lukemaan tekstejä ja tuomaan keskusteluun myös oman panoksensa."

Tämä tarkempi oheistus luotiin ja otettiin käyttöön alkukesästä. Puheenvuoroja on jouduttu sen perusteella hylkäämään hieman aiempaa enemmän.

Blogin vastuuhenkilö olen minä. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaan keskustelupuheenvuorojen hyväksymisestä ja hylkäämisestä. Tukenani on kotuslaisista koostuva toimituskunta (blogitoimitus). Suuria linjoja mietitään yhdessä toimituksen ja Kotuksen johdon kanssa.

Olemme yrittäneet ohjata keskustelua siihen suuntaan, että Kotus-blogissa puhuttaisiin asioista asiallisesti. Työ jatkuu. Toivottavasti mahdollisimman moni kielestä kiinnostunut antaa äänensä kuulua, nimellä tai nimimerkillä, mieluummin nimellä :)

Kiitollisia olemme tietysti myös niistä ihmisistä, jotka lukevat merkintöjäme ja keskusteluja, mutta eivät aktiivisesti ryhdy keskusteluun. Osallistua voi myös lukemalla!

On tämä huvittava keskustelu. Kaikkein asiattomimmat jutut tällä foorumilla kun on olleet blogistien ns. kynästä sekä itse blogeissa että keskustelussa. Epäloogiselta tuntuu myös ohjata ihmisiä kommentoimaan asiaa eikä kieltä, kun kuitenkin joillakin blogistiella on tapana hyvinkin raivokkaasti ja ivallisesti arvostella toisten ihmisten kieltä, retoriikkaa y.m. Miksi näitä blogeja ei saa ruotia samalla tavalla kuin muita juttuja, yleensä ei edes sävyisästi. Takuu varmasti tämäkään ei läpäise sensuuria, mutta tulipahan oksennettua....

Matti Korhoselle ja muillekin: Tavallisen bloginlukijan ongelma lienee siinä, että hän ei voi tietää, millaisia puheenvuoroja on jouduttu poistamaan. En kuitenkaan ole samaa mieltä yleistyksestä, totuutena esitetystä mielipiteestä, jonka mukaan asiattomimmat tekstit ovat bloggaajien kirjoittamia.

Kaikkinensa kirjoittelu ja keskustelu Kotus-blogissa on ollut erittäin asiallista ja siistiä, mistä kertoo sekin, että palautetta asiattomasta kirjoittelusta tulee äärimmäisen vähän. Vähän enemmän tulee palautetta siitä, että kaikkien kirjoittajien esille ottamat aiheet, näkökulmat ja näkemykset tms. eivät aina miellytä.

Eikä ole mielestäni ollenkaan epäloogista ohjata kirjoittajia puhumaan asioista eikä toisista kirjoittajista. Selvää lienee, että näitä ei aina voi erottaa, mutta kyllä kielestä ja teksteistä ja niiden tuottamista merkityksistä voidaan puhua puhumatta varsinaisista kirjoittajista juuri mitään.

Tässä on meillä kaikilla opettelemista, niin minulla kuin sinullakin, Matti Korhonen, meillä kaikilla. Jatketaan harjoituksia!

Mutta ehkä tämän väännön voisi kuitenkin jo vähitellen lopettaa tässä yhteydessä... Palautetta Kotus-blogista voi antaa myös palautelomakkeellamme.

Heei, tulihan se sieltä: "kyllä kielestä ja teksteistä ja niiden tuottamista merkityksistä voidaan puhua puhumatta niiden kirjoittajista".

Tekstin sisältö on kuin onkin pääasia, ei se, kuka sen on kirjoittanut! Ja jotta pääasiana todella pysyisi sisältö eikä kirjoittaja, joidenkin on parempikin kirjoittaa nimimerkillä, ettei lukijoille tulisi edes kiusausta panna yhtäläisyysmerkkejä sisällön ja kirjoittajan välille, jolloin kirjoittajan persoona (havaittu tai todellinen) asettaisi tiettyjä ennakko-odotuksia ja värittäisi heidän tulkintaansa sisällöstä.

Loppukoon tämä vääntö tähän, eiks niin :-)