Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Puolueet haluavat, mutta mihin se johtaa?
Puolueet haluavat virkakielen parantamisen hallitusohjelmaan. Tämä on mitä mainioin uutinen.
Kotus lähetti helmikuussa kyselyn virkakielen parantamisesta kaikille puoluerekisteriin merkityille puolueille. Yksikään puolueista ei vastustanut sitä, että virkakielen parantaminen otetaan hallitusohjelmaan. Vain Itsenäisyyspuolue ja Suomen Keskusta olivat epävarmoja kannastaan. Muuta kannattivat sitä, että hallitusohjelmassa olisi tätä tarkoittava kohta.
Voisiko tätä tulkita niin, että on suorastaan VARMAA, että seuraavan hallituksen ohjelmassa on virkakielen parantamista edellyttävä kohta? Haluaisin uskoa niin!
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa
Ks.
Kaisa Karppinen. Haastemiehen esimies. Geneerisesti käytetyt mies-loppuiset sanat ajantasaisessa lainsäädännössä. Turun yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta. 2009.
Suomen kielen lautakunnan kannanotto sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. 22.10.2007.
Kuvittelepa itsesi puolueen toimitsijaksi. Jokin Sutok (nimi muutettu) kysyy kantaa jostain lupsislöpsis-jutusta. No totta Mooses pannaan joku kirjoittamaan tyylikäs vastaus, jossa samalla kerrotaan puolueen tavoitteista. Voihan sillä saada jotain julkisuutta. Mutta ei se tarkoita, että asiaa olisi oikeasti ajateltu päättävissä eläimissä, saati että siihen olisi sitouduttu. No niin, seuraava kysely... mitä mieltä puolueenne on...
”Kiinnitetään säädösehdotusten vaikutusten arvioinnissa entistä tarkemmin huomiota tekstityön tuottamaan hallinnolliseen taakkaan.” Tuo on melkoisen raskas lause (ei kai esimerkki hyvästä kielestä) ja sisällöltään sen verran abstrakti, että jokainen ja hänen veljensä voi vastata siihen ”joo joo” ihan siitä riippumatta, mitä ajattelee ja mitä aikoo tehdä.
Hallitusohjelmat ovat lähinnä propagandajulistuksia, mutta jos niihin saataisiin konkreettinen lausuma jostakin, sillä ehkä voisi olla jotain merkitystä. Konkreettisuudella tarkoitan sitä, että asioista täysin eri mieltä olevat ihmiset pääsisivät helposti yhteisymmärrykseen siitä, onko lausumassa esitetty tehtävä hoidettu vai ei (riippumatta siitä, mitä ajattelevat tehtävän järkevyydestä).
Konkreettisuutta tässä ei kyllä liiemmälti ole. Harvoihin konkreettisiin ehdotuksiin (joiden järkevyyteen en ota nyt kantaa) on tullut myönteisiä kannanottoja lähinnä sellaisilta puolueilta, joiden vaikutusmahdollisuudet eduskunnassakin ovat noin nolla, hallituksesta puhumattakaan.
Onkohan tässä nyt tehty vartavasten ongelma asiasta, jossa ei ole mitään ongelmallista. Jos on niin herkkänahkainen, ettei kestä kieleemme historiallisista syistä vakiintuneita ammattien nimiä, niin ei niiden nimien vaihtaminen kyllä mitään muuta.