Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
8.3.2011 8.42
Yhdyskuntaseuraamustoimisto
Ikäviä yhdyssanaseuraamuksia?
Satuin törmäämään Rikosseuraamusviraston tiedotteeseen joulukuulta 2009. Huomiota kiinnittävät sen pitkät yhdyssanat.
Kuinka pitkiä sanoja ihminen oikeastaan pystyy hahmottamaan ja ymmärtämään vaivattomasti? Ongelmia taitaa tulla varsinkin silloin, kun teksti kaikkinensa on abstraktia ja hankalasti hahmotettavat sanat ketjuuntuvat ja kasaantuvat.
Rikosseuraamusviraston tiedotteessa on esimerkiksi tällaisia lapamatosanoja: Kriminaalihuoltolaitos, Vankeinhoitolaitos, yhdyskuntaseuraamustoimisto, rikosseuraamusalue, keskushallintoyksikkö, terveydenhuoltoyksikkö ja täytäntöönpano-organisaatio. Kyllähän sanat voi ymmärtää, mutta jostain syystä tekstin lukeminen kuitenkin vistottaa.
Johtuisiko siitäkin, että teksti on täynnä kieliopillista metaforisuutta? Esimerkiksi prosesseihin viitataan substantiiveilla eikä verbeillä (esim. seuraamus- < seurata, pano- < panna).
Päädytään tekstiin, jota lukiessa herää kysymys, missä ihminen: Uudistus helpottaa myös toiminnan painopisteen siirtämistä vankeusrangaistuksista avoseuraamusten suuntaan.
Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa
Tuoreessa kahden ministeriön yhteistiedotteessa kerrotaan:
"Ministerit keskustelevat Eurooppa 2020- strategian toimeenpanosta osana kevään Eurooppa-neuvoston valmistelua. Pyrkimyksenä on tunnistaa suurimmat yhteiset haasteet ja tarpeelliset toimenpiteet EU:n työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden yleistavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ministerit keskustelevat vuotuisesta kasvuselvityksestä osana uutta eurooppalaista ohjausjaksoa (European semester)."
"Kasvuselvityksen ja työllisyyden yhteisraportin ehdotukset, jotka vastaavat työmarkkinoiden toimivuuden keskeisiin haasteisiin, kuten osaamisen kohtaantoon, rakennemuutosten hallintaan sekä työn laatuun ja kannustavuuteen ovat kannatettavia."
Haasteet ja tarpeelliset toimenpiteet olisi tunnistettava näköjään myös ministeriöiden viestintäyksiköissä.
Johtuisiko siitä että olen tottuneempi lukemaan ensinmainitun kaltaista jargonia? Ja te taas toisen?
Mitä kohtaa siitä et ymmärtänyt? Kiinnostaisi tietää :)
Ei esimerkiksi sanota, että joku päättää jotakin; sen sijaan puhutaan päätöksestä, joka voi esimerkiksi aineuttaa jotakin. Tässä on kyse yhdenlaisesta ideationaalisesta metaforisuudesta: a) joku päättää > päättäminen mentaalisena prosessina; b) päätös aiheuttaa jotakin > päätös materiaalisessa prosessissa osallistujana (aiheuttajana).
Tyypillinen esimerkki interpersoonaisesta metaforisuudesta: a) Lue teksti kunnolla! > Velvoitetta (käskyä) ilmaistaan kongruentisti imperatiivilla. b) Läksyjen lukeminen on suotavaa. > Velvoittavuus ilmaistaan indikatiivisessa suhdelauseessa ikään kuin maailmassa vallitetsevana asioiden tilana.
Valaiseekohan tämä asiaa?
Haulla "grammatical metaphor" löytyy netistä runsaasti tähän liittyvää tutkimusta yms.