Luulisi Kotuksessa ymmärrettävän, että avoimet nettikyselyt ovat näennäistutkimusta, jonka tuloksilla ei lähtökohtaisesti ole mitään yleistettävyyttä. Tulokset kertovat vain vastanneiden esittämät mielipiteet. Tai vastausten, sillä jokainenhan voi vastata ihan niin monta kertaa kuin haluaa.

Kun kuitenkin kirjoitetaan, että ”kansalaisten mielipiteet” jakautuvat tasan, ollaan vahvasti joko huuhaassa tai manipuloinnissa.

Jokseenkin ilmeistä kai on, että tällaiset avoimet kyselyt vetävät puoleensa äärimielipiteiden kannattajia ja muutenkin erikoisia tyyppejä kuin ***** kärpäsiä.

Mediakriittisyyden voisi ajatella olevan sitäkin, että tekstien lukija ymmärtää, mitä tarkoittaa, kun puhutaan verkkokyselystä ja vastaajien mielipiteistä. Vastauksia kyselyyn tuli noin 1500, joten varmasti voidaan arvioida, että tässä saadaan uutta tietoa suomalaisten kieliasenteista.

Tulosten yleistettävyyttää on toki vaikea arvioida. Kotuksen sivuilla olevista jutuista, joihin tässäkin blogimerkinnässä viittaan, käy mielestäni hyvin ilmi kyselyn luonne.

Voisiko mainitsemasi ristiriitaisuus osaksi selittyä sillä, että ärtymys ei niinkään kohdistu englannin kieleen silloin, kun se on perusteltua, mutta moni kokee, että esim. yrityskulttuurissa on vallalla erilaisia muotisanoja, joiden sisältö on höttöä ja joiden tarkoitus on vain kuulostaa siltä, että yrityksen ratkaisut ovat moderneja, tarkkaan harkittuja ja jopa tieteelliseen tutkimukseen perustuvia? Näiden sanojen kohdalla ei ehkä ärsytä niinkään niiden käännös/kääntämättömyys kuin alkuperäinen sana itsessäänkin.

Ymmärrettäviä lainasanoja lienevät etenkin erilaiset (tieto-)tekniikan ja luonnontieteiden sanat, joita pidetään samanaikaisesti sekä merkitykseltään että täsmällisyydeltään tärkeinä. Esimerkiksi tietotekniikassa ohjelmien ja laitteiden ominaisuuksia selvittäessä on tärkeää tuntea varmuudella sanan englanninkielinen tarkka käännös, sillä jos erehtyy, saattaa ostaa kalliin yhteensopimattoman osan. Tätä taas helpottaa se, että sanat ovat foneettisesti suunnilleen samanlaisia - jos esim. processor-sanan käännös suoritin olisi yleistynyt samalla lailla kuin prosessori, voisi osa olla huolissaan, että voisiko sanalla sittenkin olla suomen kielessä hitusen laajempikin merkitys. (Eri asia on sitten se, onko huoli aiheellinen.)

Kriittisesti taas suhtaudutaan markkinoinnin sanastoon (joka tuntuu jo muutenkin olevan kehitetty ihmisten manipulointia varten) sekä humanististen tieteiden sanastoihin (ehkä siksi, että ajatellaan, että ns. pehmeät tieteet pitäisi pystyä ilmaisemaan ihmisläheisemmin kotimaisella kielellä ja että eiväthän ne muutenkaan ole niin tarkkoja...). Nämä nyt ovat tietysti minulta vain mutua ja kertovat varmasti enemmän minusta kuin muista. Mutta tämä joka tapauksessa olisi hyvä selitys sille, miksi tänään kauhistelin vasta kuulemaani uutta sanaa "Corporate Design", jossa yhdistyvät nämä molemmat puolet.

Ettei jäisi epäselväksi, niin en missään tapauksessa tarkoita, että *oikeasti* humanististen tieteiden sanastoissa ei täsmällisyys ja yksiselitteisyys oli yhtä lailla tärkeää kuin luonnontieteissäkin. Ja ylipäätään markkinoinnin sanastossa voi oikeasti ärsyttää enemmänkin se tunne itsestä pienenä köyhänä kuluttajana isojen ja vaikutusvaltaisten firmojen edessä, kuin vilpitön ja perusteltu ajatus, että jokin sana x olisi täysin tarpeeton eikä toisi mitään lisäarvoa tai hyödyllistä merkityseroa suhteessa vanhempaan sanaan.

Kirjoitit: "Kyselyn tekijöiden mukaan kansalaisten mielipiteet jakautuvat - -".

Kyllä siinä erittäin kritiikittömästi yleistetään vastaukset koskemaan kansalaisia.

Tässä tapauksessa tulosten yleistettävyyttä ei ole ollenkaan vaikea arvioida. Vastaajista esitetyt tilastotiedot kertovat, että 3/4 vastaajista oli naisia ja 1/2 korkeakoulututkinnon suorittaneita. Jo kumpi tahansa näistä riittää todistamaan, että mitään yleistettävyyttä ei ole. Ihan siitä riippumatta, että tiedot eivät kerro vastaajien sukupuolta tai koulutustaustaa, vaan vain sen, mitä he ovat niistä itse sanoneet.

Mutta eihän tämä kysely kaksimielisistä kieliasenteista mitään tietoa tuottanut. Vai toiko? Haluaisin tietää.

Kiitos taas kommenteista.

Blogimerkinnässäni innostun puhumaan turhan usein suomalaisista, vissiin kahdesti. Toisaalta kyllä kai tämä kysely tuo uutta tietoa suomalaisten kieliasenteista, vaikka ei kuvaakaan koko kenttää? Suomalaisiahan suurin osa vastaajista lienee.

Kyselyä koskevasta uutisesta käy mielestäni erittäin selvästi ilmi kirjoittajan (ollen tämäkin minä) varovaisuus yleistysten tekemisessä.

* Otsikko: Verkkokysely: puolet vastaajista huolissaan kielen muuttumisesta > siis puolet vastaajista.
* Ingressin ensimmäinen virke: Puolet suomalaista näyttää olevan huolissaan suomen kielen muuttumisesta; toinen puoli ei kanna huolta asiasta. > Siis näyttää olevan.
* Tekstissä puhutaan muuutenkin voittopuolisesti vastaajista ja kyselystä.

Kaksimielinen-adjektiiville yritin tässä löytää uutta käyttöä; vrt. yksimielinen (yhtä mieltä), kaksimielinen (kahta mieltä). Mönkään taisi mennä, mutta tulipahan taas kokeiltua :)

Olen aivan samaa mieltä siitä, että englanninkielisille sanoille pitäisi saada suomenkielinen vastine, jonka kautta ulkomaalaisille olisi ehkä helpompi opettaa suomen kieltä. Ja miettikää, vaikka vanhempia ihmisiä, jos englanninkielisten sanojen käyttö suomenkielessä yleistyy niin eiväthän he pysy ''perässä'' uusien sanojen ja vanhojen kantasanojen suhteen. Olen sitä mieltä, että ns. vanhemmat suomenkielen sanat pitäisi säilyttää pitää sellaisina niinkuin ne alkuperäisinä olivat ja uudissanoista pitäisi tehdä vain synonyymejä alkuperäisille sanoille.

Pidämme mielipiedettäsi ja kannanottoasi asinamukaisena ja pidämme ongelmaa aitona. Suomenkieleen on tullut paljon uusia sanoja, joille ei suomenkielessä ole vastinetta. Sellaisia sanoja on niin paljon, että, jos ei tiedä sanan merkitystä on miltein mahdoton tietää asian merkitystä. Joskus asiayhteyteenkään ei voi yhdistää, kun ei ymmärrä toisen puhetta. Ratkaisuna voisi olla sanojen kääntäminen suomeksi ja uusien käännöksien käyttöönotto.

Kyse ei kyllä ole vain englannin sanoista, vaan kielellisen identiteetin säilymisestä. Jos kieli alkaa olla pelkkiä väärin lausuttuja englannin sanoja ja sekoittuneita rakenteita, ollaan sillä tasolla, jolla ovat pigdin-kielten puhujat yleensäkin. Eli väittäisin, että kieli tässä menettää jotakin eikä saa välttämättä uutta tilalle. Kaikki sanat voi kyllä kääntää eikä suvaitsevaisuutta tarvitse käsittää niin väärin, että lopulta menettää oman kielensä ja tulee kolonialisoiduksi (ja puhuu lopulta huonoa versiota toisen kielestä). Mut of koors, ei tarttee maindata, jos prosessi tuntuu naissilta.