Pakkosaamea

Löysimme kesällä Ailu Vallen.  Hän tarttui vaimoni käteen saamelaismuseo Siidassa Inarissa – ja alkoi soida. Dušši dušše duššat…

Toista tuhatta kilometriä Ailu soi autossamme, kun ajelimme siellä täällä pohjoisessa ja laskeuduimme lopulta alas Kajaaniin, Ristiinaan ja Helsinkiin. Ailu antoi pitkälle matkallemme siivet, unohdin Ailua kuunnellessa välillä jopa mojovan lonkkajomotukseni.

Nuorempi poikamme, 5 vee, imi itseensä laulujen sävelet, sanat ja rytmin. Rupesi laulamaan mukana, lauloi vieläkin, kun soitin oli jo suljettu, ja kuikka luikautteli viestejään salaperäisessä elokuun illassa Yövedellä.

luohte luonddu giela viisodahkii
vuollán juo albmailmmi viidodahkii
buot dáhpáhuvvá oktanaga
Ollisvuohta ii šat nagot ovtta haga

Kukaan meistä ei osaa pätkääkään saamea, ei Ailun pohjoissaamea, ei yhtäkään saamen kielistä. Mutta jotenkin, selittämättömällä tavalla, ymmärsimme jotain siitä, mitä Ailu halusi kertoa. Ja vaikka emme olisikaan ymmärtäneet, nautimme.

Oli pakko kuulla lisää ja lisää. On pakko.

luota luonnon kielen viisauteen
nöyrry/ anna jo periksi kaikkeuden laajuudelle
kaikki tapahtuu yhtäaikaa
kokonaisuus ei enää jaksa ilman yhtä

Ailu Valle Facebookissa (https://www.facebook.com/AiluValle)

Luonddu giella -kappaleen sanat saameksi ja suora käännös suomeksi luettavissa täältä (http://dussidussedussat.blogspot.fi/)

Ailu Vallen haastattelu, Yle Areena 8.2.2013 (http://areena.yle.fi/radio/1825747)

Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa