10 kysymystä kielestä 2020
Saamelaiskielet näkyviin!
Niin monta reittiä kieliin kuin opiskelijaakin.
Saamen kielten viikolla Helsingin yliopiston pohjoissaamen kielen kurssin opiskelijat Jenna Jurvakainen, Leena Ongley, Hannu Honkakoski ja Alfred Uibokand sekä yliopisto-opettaja Ilona Kivinen vastaavat Kotuksen 10 kysymykseen saamelaiskielistä.
1. Milloin ja miten kiinnostuit saamelaiskielistä?
Jenna: Päästyäni opiskelemaan Helsingin yliopistoon törmäsin opiskelijoihin, jotka olivat opiskelleet saamelaiskieliä. Tajusin, että yliopistossa saamen opiskeluun on ainutkertainen mahdollisuus, jollaista ei ollut kotiseudullani Keski-Suomessa tarjoutunut.
Alfred: Saamelaiskielet herättivät kiinnostukseni jo kauan sitten, kun tein opintoihini liittyvän esityksen saamelaisista ja heidän kielistään.
Leena: Asuin yli kymmenen vuotta Pohjois-Alaskassa ja opiskelin eskimokieliä. Halusin sitten oppia hiukan, kuinka Jäämeren toisella puolella puhutaan.
Hannu: Työskennellessäni aiemmin Utsjoella kuulin saamen kieltä ja halusin oppia sitä. Opiskelin perusteet Utsjoella Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (Sámi Oahpahusguovddáš) kurssilla. Siitä on aikaa ja suurin osa on unohtunut, mutta jotakin on mielen syövereihin jäänyt. Nyt teologian maisteriopintojeni viimeistelyvaiheessa oli vihdoin aika palata monipuolisen ja mukavan kielen ääreen.
Ilona: Olin kiinnostunut saamesta jo lapsena, kun kävin Lapissa sukuloimassa ja pikkuserkkuni opiskelivat saamea. Yliopistossa kävi onnekkaasti ilmi, että suomalais-ugrilaisten kielten opiskelijalle saame on pakollinen. Aloitin pohjoissaamen opinnot, ihastuin kieleen ja se oli menoa. Samalla suhde omiin juuriini pohjoisessa vahvistui.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa saamessa (tai muissa kielissä)?
Jenna: Pohjoissaame on suomen sukukieli ja myös kotimainen kieli. Yleisesti kieltenopiskelussa motivoi se, että kielten avulla voi löytää kaikkea hienoa ja kiinnostavaa, kuten musiikkia, kirjallisuutta ja uusia tapoja ajatella ja ymmärtää maailmaa. Kielten opiskeleminen on myös mahdollistanut tutustumisen uusiin ihmisiin, niin muihin opiskelijoihin kuin äidinkielisiin puhujiinkin.
Alfred: Minua kiinnostaa erityisesti saamelaiskielten foneemisysteemi tai yleisesti sanoen fonologia. Esimerkiksi pohjoissaamen ja koltansaamen kielissä on kolme kvantiteettia eli kesto- tai pituusasetta. Kolme kestoastetta on myös virossa. Sekä pohjoissaamen että koltansaamen konsonantisto on monimutkainen suomeen verrattuna.
Hannu: Kielissä minua kiinnostavat erilaiset rakenteet. Saamen kielessä minua kiehtovat duaali ja hienot sanonnat. Sanojen tarkan merkityksen oppiminen vaatii vaivaa. Adjektiivit ja nominit ovat moninaisia ja vaikeita omaksua. Esimerkiksi poronhoitoon liittyvät sanat ovat omat lukunsa, ja osa niistä on sellaisia, että kaikki eivät niitä ymmärrä.
Ilona: Saamessa kiinnostavat erityisesti adjektiivit, joiden järjestelmää tutkin. Adjektiivijärjestelmä on monimutkainen ja vaihteleva.
3. Miten saamelaiskielet ovat läsnä arjessasi?
Jenna: Saamelaiskielet eivät ole vielä vakiinnuttaneet paikkaansa arjessani opintojen ulkopuolella, sillä suoritin ensimmäisen pohjoissaamen kurssin vasta tänä syksynä. Pidemmälle oppimillani kielillä kulutan päivittäin musiikkia ja sarjoja ja keskustelen usein kyseisillä kielillä kavereiden kanssa.
Alfred: Katson saamenkielisiä uutisia. Joskus kuuntelen saamen kielillä radiota.
Leena: Kielet ja kielitiede päivittäin, saamelaiskielet tällä hetkellä vähemmän.
Hannu: Opinnoissa on läsnä englanti, ja lisäksi maisteritutkielmani lähdemateriaali on 1500-luvun ruotsia. Saamen kielitaitoa toivon voivani hyödyntää töissäni, esimerkiksi seurakunnassa, jossa käytetään saamen kieltä.
Ilona: Saamelaiskielet ovat läsnä erityisesti työn kautta, vaikka kotonakin nykyään puhun pohjoissaamea.
4. Kielimaisema ja kielet muuttuvat jatkuvasti. Mitä ajattelet tästä?
Leena: Jos ei pysy kehityksen mukana, kielen käytännöllinen arvo vähenee. Kulttuuri ja sen säilyttäminen ovatkin tässä avainasemassa.
Alfred: Kielen muutos on luonnollinen prosessi. En vastusta kiivaasti kielen muutosta, vaikken pidä termistössä tapahtuvasta lainautumisesta. Kaikkia uusia lainoja ei tarvita, kun kohdekielessä on jo kyseiselle käsitteelle oma vastine.
Hannu: Kaikki kielet muuttuvat koko ajan. Huono asia on se, että englanti valtaa alaa kaikilta kieliltä, ja se myös heikentää esimerkiksi suomen ja saamen kielten hienoa monimuotoisuutta.
Ilona: Pyrin tuomaan kielten moninaisuutta näkyviin käyttämällä osaamiani kieliä. Uhanalaisten kielten tukeminen on tärkeää yksikielistyvässä maailmassa.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten saamen kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Jenna: Olen taipuvainen ajattelemaan, että oma asenteeni vaikuttaa ympärilläni oleviin ihmisiin ja saa heidät pohtimaan omaa suhtautumistaan saamen kieliin ja muihin kieliin.
Alfred: Minulla ei ole tavoitetta vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat joko vähemmistö- tai enemmistökieliin. En ole minkään alan kiivas aktivisti, mutta kannatan eittämättä ajatusta, että vähemmistöryhmien, uhanalaisten kielten ja kulttuurien asemaa on vahvistettava ja turvattava heidän oikeuksiaan.
Leena: En tiedä, mutta puolustan aina vähemmistökansoja ja tuen heidän oikeuksiaan.
Hannu: Näillä näkymin en pysty siihen vaikuttamaan. Toki voin lähipiirissä tai esimerkiksi seurakunnan tilaisuuksissa kertoa saamen kielestä ja kulttuurista.
Ilona: Toivon ainakin. Opettamalla saamea uusille ihmisille näytän, että kyse on elävistä kielistä, joiden osaaminen kannattaa.
6. Mitä ajattelet saamelaiskielten asemasta?
Alfred: Nykyään saamelaiskielet ovat edelleen heikossa asemassa.
Leena: Tilanne on uhanalainen. On hyvä nähdä, miten saamelaiset tekevät yhteistyötä varsinkin Norjan hallituksen kanssa. Ilman lakisääteisiä oikeuksia saamelaiskielet voivat joutua samaan tilanteeseen kuin pohjoiset eskimokielet Alaskassa.
Hannu: Saamen kieltä hallitsevien määrä on vähäinen. Kaikki saamelaisiksi luettavatkaan eivät osaa perintökieltään. Kielen asema on kyllä kohentunut, kun televisiostakin tulevat sekä Norjan että Suomen saamenkieliset uutiset.
Ilona: Kielet ovat edelleen liian näkymättömiä valtaväestölle. Asemaa pitäisi vahvistaa erityisesti Saamelaisalueen ulkopuolella, koska siellä saamelaisetkin tätä nykyä ovat.
7. Mikä on mielestäsi kielissä kauneinta?
Jenna: Taiteelliset, runolliset ja älykkäät ilmaisut, jotka kutsuvat pysähtymään ja ihastelemaan. Tällaisia ilmauksia on etenkin lauluissa ja sanonnoissa, joskus myös kirjoissa.
Alfred: Ääntämyksen kannalta kielen kauneus on kuulijan korvassa. Kirjoituksen osalta kielen kauneus on katsojan silmissä.
Leena: Se, miten ne ilmaisevat ihmisen yhteyttä kotiseudun luontoon.
Hannu: Kielen rakenne, ja miten kieltä hallitseva tuo sen eri muodot taitavasti esiin.
Ilona: Ajattelun tavan moninaisuus! Lempiesimerkkini on, miten puhelimessa puhumiseen viitataan eri kielissä. Suomessa ollaan jotenkin sisällä (puhelimessa), englannissa päällä (on the phone), virossa ehkä lähimpänä totuutta, kun puhutaan puhelimen kanssa (telefoniga). Saamessa taas samalla verbillä voi olla hyvin monia eri merkityksiä, esimerkiksi šaddat-verbin merkityksiä ovat syntyä ja kasvaa, tulla joksikin, mutta myös joutua.
8. Jos olisit saamelaiskielten tai saamelaiskulttuurin ilmiö, mikä olisit?
Alfred: Olisin duaali.
Leena: Noitarumpu.
Hannu: Olisin poro, joka elää tunturissa lumisessa kevätauringossa.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden saamelaiskielen, minkä ottaisit?
Jenna: Pohjoissaamen.
Alfred: Äännejärjestelmää ajatellen valintani osuisi koltansaameen (sääʹmǩiõll).
Leena: Saaren sijaintia lähinnä olevan kielen.
Hannu: Ottaisin koltansaamen. Se on saamen kulttuurin ja venäläisen kulttuurin sekoitus ja eroaa tuntuvasti ainakin pohjoissaamesta.
Ilona: Eteläsaamen! Siellä olisi aikaa perehtyä kielen vokaalinvaihteluun.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Alfred: Saamen kielten viikon kunniaksi kehottaisin kaikkia oppimaan pari sanaa tai lausetta saameksi, että Sámis ollessa pystyisi vaikkapa tervehtimään sámegillii. Jos löytyy aikaa, suosittelisin tutustumaan saamen kieliin.
Leena: Kunpa joskus pääsisin tutustumaan saamelaiskulttuurialueelle oikein paikan päälle poroerottelujen tienoilla!
Hannu: Opetelkaa saamen kieliä ja kulttuuria, niin pääsette eksoottiseen maailmaan!
Ilona: Käyttäkää opiskelemianne kieliä rohkeasti, älkääkä pelätkö virheitä!
Vastaajat ovat Helsingin yliopiston Saame 1 -kurssin opiskelijoita opettajineen. Kurssi kuuluu kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmaan, ja se antaa opiskelijoille upotuskasteen pohjoissaamen kieleen. Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien ja muiden kieliaineiden pääaiheopiskelijoiden lisäksi kurssilla on opiskelijoita hyvin monenlaisista taustoista, sillä saamen opiskelu on vapaata yliopiston kaikille opiskelijoille pääaineeseen katsomatta.
Syksyn 2020 kurssilla on ollut lähes 30 opiskelijaa. Kurssia luotsaa yliopisto-opettaja FT Ilona Kivinen. Hänen lisäkseen kysymyksiin vastasivat Jenna Jurvakainen, Leena Ongley, Hannu Honkakoski ja Alfred Uibokand.
Toimitus: Lotta Jalava
7.2.2024: Korjattu seitsemännen kysymyksen vastaukseen viron ilmaus telefoniga (aiemmin ”puhelimega”).