Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Outamaita ja auvikoita
Seitsenvuotiaamme tulee tohkeissaan kanteletunnilta. ”Mitä ovat outamaat ja auvikot?”
Minä kuulemma tiedän, koska olen Lapista kotoisin. Ja pudonnut kolme kertaa poron selästä. Näin tarina on kerrottu muskarikavereille.
Jotain sanojen merkityksistä ja juurista heti arvelen, mutta ihan varmasti en uskalla sanoa. Lupaan selvittää asiaa. Tuli siis muskariläksy isällekin tällä kertaa.
Kanteletaitureiden käsittelyssä on ollut Juokse, kellokas -niminen biisi. Nuotteihin on merkitty alkuperäksi ”joiku Utsjoelta”. Suomenkieliset sanat joikuun on riimitellyt Arvo Ylitalo.
Näin nulkkaa ensimmäinen säkeistö:
Outamaita ja auvikoita
Kellokas, poroni laukota noita.
Huua luua halinna luua,
halinna luua huuailii.
Outamaa on toki minulle tuttu sana. Nykysuomen sanakirjakin sen tuntee: ”Talvella lappalaiset tavallisesti elävät outamaissa, metsäseudussa, missä on runsaasti jäkälää ja tuulensuojaa.” Sanakirjan mukaan sanaa on käyttänyt myös Samuli Paulaharju Lapin-kuvauksissaan: ”Koko tunturi ja outa tuntuvat kovin kaameilta. Ei kuulu hukan ulvontaa, ei porokellon ääntä, eivät edes taivaanvalkeat riehu.”
Outa siis meinaa metsää. Sanan juuret ovat saamessa. Álgu-tietokannan mukaan pohjoissaamen vuow’de tarkoittaa metsää (puineen), puustoa, outaa.
Entäpä auvikot? Ensimmäiseksi tulee mieleen, että kyse olisi metsän vastakohdasta, aukeasta paikasta tai alueesta.
Suomen murteiden sanakirjan selailu vahvistaa, että saatan olla oikeassa. Sanakirjassa ei ole hakusanaa auvikko; sen sijaan sanakirjassa kyllä on hakusana auvakko, josta ohjataan hakusanaan auakko.
Auakko-sanaa (sen rinnalla myös auakkaa) käytetään sanakirjan mukaan juuri
Lapissa ”aukeasta, puuttomasta paikasta; aukiosta”. Esimerkiksi Kittilästä on
merkitty muistiin lausahdus ”siel oli yksi semmonen auakko, jota kuttutham
Pietarinauakoksi”. Auakkomaa on ”laajahko aukea maa, esimerkiksi vaaran laki tai rinne", kertoo sanakirja.
No niin! Läksyt tehty! Huua luua halinna luua…
LINKIT
Álgu-tietokanta. Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu = Saamelaiskielten etymologinen tietokanta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
Nykysuomen sanakirjan ja muiden yleiskielen sanakirjojen esittely
Suomen murteiden sanakirjan esittely
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa