Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
6.9.2010 14.21
Nyt
Sinun kiireesi eivät ole minun kiireitäni.
8.00
Isi: "Pesisitkö nyt hampaat, ole kiltti!"
Ekaluokkalainen: "Joo joo, ei tää nyt kauaa kestä. Tää Bionicle vaan ensin hyökkää tonne ja sit se taistelu niinku loppuu."
8.10
Isi: "Mitä, etkö vieläkään ole pessyt hampaita. Nyt tulee jo kova kiire."
Ekaluokkalainen: "Joo, ihan kohta. Nyt nää vaan niinku rakentaa ton toisen kanssa yhen linnoituksen."
8.15
Isi: "Nyt kyllä myöhästyt koulusta. Äkkiä surauttamaan hampaat. Niin kuin ois jo! Hopi hopi!"
Ekaluokkalainen: "Mitä, myöhästynkö. Nytkö? Mikset sanonnu aikaisemmin? Sen on sun syys, jos mä nyt myöhästyn. Epistä!"
Isi (alistuneesti): "No pian nyt sitten."
---
Töissä Isi sitten katsoo Ison suomen kieliopin verkkoversiosta eli Viskistä mikä aamulla meni pieleen. Tosin hän muistaa senkin, mitä vanhempainillassa oli sanottu koululaisten aikakäsityksestä: se on eri planeetalta kuin useimpien aikuisten.
Viskin mukaan nyt on puheviitteinen ajankohdan adverbi, kuten olettaa sopii. Mutta lisäksi nyt voi olla ei-temporaalinen sävypartikkeli: "No on se nyt kumma."
Visk tietää, että partikkelilla nyt voi saada aikaan monenlaisia sävyjä. Kieltolauseissa se voi jättää kiellon auki: "No ei se nyt aivan valmis se gradu ole." Vaihtoehtokysymyksessä nyt ilmoittaa puhujan käsitystä puheena olevasta asiasta: "Jaa, onks se nyt niin hirmune." Muitakin käyttöjä nytille on osoitettu.
Joten ei se nyt niin ihmeellistä ole, jos ekaluokkalainen meinaa myöhästyä koulusta :) Miksei kielessä ole enemmän rautalankaa?
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa
Ei puheenvuoroja