Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

18.4.2011 8.46
Vesa Heikkinen

Jytky

Perussuomalainen sana kielenkäytön kultakaudelta?

Eipä ole nyt käsillä Suomen murteiden sanakirjan sitä osaa, joka tietäisi päivän sanasta eli jytkystä jotain. Nykysuomen sanakirjassa jytkyä ei ole. Sen sijaan Nykäri tuntee esimerkiksi sanat jytkiä, jytkäle ja jytkäyttää.

Jytkiä tarkoittaa 'tutista, värähdellä'. "Oikein koko pytinki jytkähti."

Jytkäle on deskriptiivinen sana. Sitä käytetään kookkaasta, varsinkin pitkänomaisesta esineestä tai oliosta. "Hauen jytkäle." Jytkäyttää taas esiintyy esimerkiksi sellaisessa yhteydessä kuin "pudottaa jytkäytti halkosylyksen lattialle".

Jytkähtää jäljittelee ääntä, joka kuuluu, kun jokin raskas mätkähtää tantereeseen. "Kivi jytkähti raskaasti maahan."

Jotain jytkyä eilen tapahtui. Jyty kumisee kauas ja kauan.

Puhuvat todellisuuden diskursiivisesta rakentamisesta ja rakentumisesta. Pika-analyysini: siitä vaaleissa oli kyse.

Palaa otsikoihin | 21 puheenvuoroa

18.4.2011 9.35
Kielipoliisilaitos
Käyttökielto
Sanojen "jytky" ja "rökäletappio" toisto on sakon uhalla kielletty.

http://www.facebook.com/kielipoliisilaitos
18.4.2011 10.29
Tarja Heinonen
Tuttu sana
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "jytky" voi tarkoittaa kahta asiaa: 1) jotakin suurta, vankkaa, jykevää, ja 2) jysäystä, pamausta.

Itse tunnen sanan ensimmäisessä merkityksessään, ja kotoisin olen kaakkoishämäläiseltä murrealueelta.
18.4.2011 12.08
Vesa Heikkinen
Kiitos, Tarja! Toivoinkin, että joku tarttuu tähän murresanakirjoineen.

Perussuomalaisten jytkyssä nuo kaksi merkitystä taitavat yhdistyä!

Kielipoliisilaitokselle kiitos kepistä :)
18.4.2011 13.12
Matti Uusivirta
Pamaus
Lapsuudessani Keravalla sanat "jytky" ja "jysy" tarkoittivat voimakasta pamausta. Tavallisen koiranpommin pamaus ei vielä ollut "jytky" ("jysy"), mutta kun kymmenen kiinanpommia avattiin ja niiden ruudit koottiin yhteen isommaksi pommiksi, se jo oli - puhumattakaan oikeiden räjäytystyömaiden jyrähdyksistä, joita tietysti mentiin kuuntelemaan niin läheltä kuin mahdollista. Sitä paitsi niiltä sai räjäytysten jälkeen kerättyä aina tarpeellista ja monikäyttöistä paukkulankaa, jota eivät nykytyömaat liiemmin pikkupojille suo.
18.4.2011 13.32
Antti Pönni
Tyko Sallisen maalaus
Tyko Sallisella on maalaus nimeltä Jytkyt; vuonna 1918 tehty teos kuvaa maalaistansseja.
http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?si=A+IV+3053&&imagesize=1
18.4.2011 16.06
Harmaasusi
Ei mitään uutta länsirintamalla
AKKURAT! Meillä vunukoilla oli jytkyjä jo
hyvän matkaa Lumisodan jälkeen, vaikka
tiesimmä, että saunomista tulee jos vain
kiinni jäämmä.

Jytkyjä rakenneltiin tulitikkujen "rikistä"
tyhjään putkeen tai hylsyyn.
Tai jos onnistuttiin hankkimaan isukin
patruunavarastosta ruutia.

Tavoitteena oli saada aikaan mahdolli-
simman suuri pamaus.
...
Mutta - kielto; se tarkoitti: Jytkytelkää!
Korhosen Hanskilta meni silmä, Penttisen
Timpalta sormi...

http://harmaasusi.blogspot.com/
18.4.2011 16.15
Petsku
Jytkyt
Jytkyt
Jytkyt on ekspressionistisen taidemaalari Tyko Sallisen öljyvärimaalaus vuodelta 1918. Kooltaan 114,5x138 cm oleva suuri sommitelma on raskain liikkein toteutettu ilottoman suomalaisen maalaistanssin muistomerkki, joka kuvaa arkista hurmosta.[1]
Työtä pidetään Sallisen toisena suurena kansanelämän ja ekstaasin kuvauksena samana vuonna valmistuneen uskonnollista hurmosta kuvaavan Hihhulit-maalauksen ohella.[2] Jytkyt on Hihhuleiden ohella Sallisen tunnetuin maalaus.[3]
Jytkyt kuvaa työväentalon tansseja ja malli on luultavasti otettu Mutilan työväentalolta.[3]
Teos kuuluu nykyään Ateneumin kokoelmiin.[1]
18.4.2011 16.31
jytky
jytky
kyllähän se on niin että persut varasti tuon jytkäyksen,jo 70 luvulla koulussa käytettiin sanontaa jytky y ja tarkoitti kovaa paukkua,ilmoitusta jne.
18.4.2011 18.34
Irmeli Huttunen
Ylä-Savon jytkyistä
Olen juuriltani Ylä-Savon Sonkajärveltä, Iisalmesta ja Vieremältä, koulutukseltani hum.kand. (englantilainen filologia). Harrastan mm. etymologiaa ja savon murretta. Löysin seuraavia merkityksiä sanalle jytky tai sanoille, jotka saattaisivat olla samaa kantaa.

Lappalainen, Jukka: Kielveräjä: Ylä-Savon murresanakirja (Kustantaja Ylä-Savon sanat/ Jukka Lappalainen, 2001):

jytkyhomma - suureellisesta yrityksestä tai urakasta

jytky-yy - jäykkäoloinen ihminen Elä seeso jääkkänä ku' jytky-yy; sahhoo rennosti!

jytkääs - pamaus, räjähdys, Alotettaampas kokkoos tällä jytkääksellä! (Oma huomioni: Voisi tarkoittaa jymyuutista/paukkua tai jotain yllättävää asiainkäännettä.)

jytköttee - olla juurevasti ja vakaasti paikallaan, Siinäpä sen (kiven) nyt kelepoo jytköttee.

Lappalainen, Jukka: Höystikkäät: Makupaloja Savon latvoelta (Kustantaja Ylä-Savon sanat/ Jukka Lappalainen, 2005):

jytky 1. räjähdys, pamaus,
2. jytky äijä = iso mies,
Sepä olj kova jytky.

Lappalainen huomauttaa, että jytky-sana on saatu kirjaan kiuruvetisen Paavo Tenhusen sanakertymistä. Paavo Tenhunen edustaa läntistä Ylä-Savoa.

Sana on tosin tuttu myös meille hieman keskisemmille Ylä-Savon murteen käyttäjille, mm. iisalmelaislähtöiselle Keskustan kansanedustajalle Seppo Kääriäiselle, joka on tämänpäiväisessä lehtikirjoittelussa saanut kunniamaininnan sanan lanseeraamisesta valtakunnalliseen käyttöön.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111375-timo-soini-ja-”jytky”-–-sanan-alkupera-paljastui

Ehkä jytkypaukku-sanaa voisi pitää uussavolaisväännöksenä sanasta jymypaukku. Olen itse ollut aiemmin kuulevinani sanasta käytettävän versiota jytypaukku, joka lienee kuitenkin yleiskielisempi. Savo on joka tapauksessa murre, johon sisältyy jopa käyttäjäkohtaisia muoto- ja merkityseroja. (Ehkä lopullinen vastuu sanan merkityksestä jää tässäkin tapauksessa kuulijalle/lukijalle. :))

Itselleni on tuttu lapsuudestani (olen s. 1961) asti myös em. listoilta puuttuva verbi jytkäättee, joka tarkoittaa jonkin painavan esineen, esim. viljasäkin, pudottamista maahan/lattialle. Sanaa käyttää lähipiirissäni ahkerasti 1928 syntynyt tätini. Se on yleisesti ymmärretty, ja vanhemman polven lisäksi sitä käyttää (onneksi) vielä ainakin osa korkeampaa koulutusta vailla olevista nuorista miehistä.

Emmekä olisi tekemisissä savon kanssa, elleivät verbistä olisi olemassa myös variantit jutkaattoo ja jutkahtoo (pudota raskaasti tai hyytyä [nesteestä]). (Jytköttee-intransitiivin variantti olisi jutkottoo, ja jutkahtoo-intranstiviiin jytkähtee, nekin aktiivisessa käytössä.) Jutku-varianttia jytkylle ei sen sijaan löydy. Jutkula/jytkylä -sanat eivät ole sanakirjoissa, mutta ne tarkoittavat jotain pitkää ja tiivistä/paksuhkoa, vaikkapa pullapitkon jytkylää.
18.4.2011 22.50
pekka
jytke
jytky lienee sukua esim "tanssin jytkeelle" joka syntyy kun tanssijat menevät esim jenkkaa samassa rytmissä niin että lattialankut taipuvat.
18.4.2011 23.13
Sätky
Mätky
Sanaa voi analysoida ja sen etymologista merkitystä voi pähkäillä maailman tappiin saakka, mutta voittaja on, onneksi tai ikävä kyllä, se jolla on sana hallussa.

19.4.2011 0.43
Erkkis
Jytky
Isoäitini avioiduttua Maaningalle oli hänen appensa ensimmäiset sanat hänet nähtyään: Jytky peli!
19.4.2011 6.51
Kiiskinmäeltä
Jytky
Poikavuosina, yli 50 vuoden takaa, teimme omatekoisesta ruudista sotilaskiväärin hylsyyn 10 sentin tulilangalla varustettuja "jytkyjä". Jytky oli tuo lataus, räjäytystä vaille valmis "latinki". Näin Mikkelissä.
19.4.2011 11.55
Leena Joki
Karjalastakin kajahtaa
Karjalan kielen (verkko)sanakirja (http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi) kertoo "jytkyä" käytetyn karjalassa samaan tapaan kuin suomen itämurteissa merkityksessä 'jysäys, pamaus, isku, kolaus'. Esimerkki Salmista: "Langiemah satuin i aiga jytkyn sain."
Niinkin käydä voi.
19.4.2011 22.25
Jaana Reiju
Sähköjytkyjä Kymenlaaksossa
Hei,
70-luvulla meitä lapsia varoiteltiin sähköjytkyistä, eli siis sähköiskuista
20.4.2011 8.36
Vesa Heikkinen
Koloratiivikonstruktio
Kiitos mielenkiintoisista jytky-havainnoista! Nopea blogimerkintäni on herättänyt ilahduttavan paljon keskustelua ja tuottanut myös mainioita esimerkkejä meille kielentutkijoille. Ja tietysti toisillemme hyödyksi ja huvitukseksi!

Minulle Sallasta pois eli kotoisin olevana jytky on tarkoittanut yleensä jotain suurta ja merkittävää. Olen kuullut käytettävän sitä sellaisissa yhteyksissä kuin "melekonen pojan jytky" (esim. syntyneestä lapsesta) tai "mahoton taimenen jytky". Tuttu on toisaalta myös jytkyn käyttö viitattaessa räjähtävään ääneen "oli aikamoinen jytky" (esim. ukkosen jyrähdyksestä).

Sellaisissa tapauksissa kuin "hauen jytky" tai "hauenjytky" voitaneen puhua koloratiivikonstruktioista tai -rakenteista. Muutamat kielentutkijat ovat pitäneet koloratiivirakennetta yhtenä suomen kieleen luonteenomaisimmista piirteistä (esim. Ahti Rytkönen 1937). Koloratiivikonstruktio muodostuu kahdesta osasta, useimmiten verbinmuodoista: juosta jolkuttaa, haukkua jytyyttää, katsoa pakrottaa. Toinen näistä on yleensä kuvaileva, värittävä tms. ns. ekspressiiviverbi (rompsia, nytyyttää, jytyyttää); toinen taas on jokin merkitykseltään tavanomainen ja käytöltään yleinen ei-ekspressiivinen verbi (kävellä, katsoa, tulla).

Tutkimuksista ks. esim. yhdessä Eero Voutilaisen kanssa kirjoittamani artikkeli kirjassa "Kielen piirteet ja tekstilajit" (SKS, 2009. Analysoimme tuossa jutussa Unton Ekin Hirventappopaikka-romaanin koloratiivirakenteita. Yritämme myös pohtia yleisemmin sitä, mikä on yksittäisen kielenpiirteen tehtävä teksteissä ja tekstilajin luomisessa. Merkittävältähän se vaikuttaa, vallankin kun on kyse tällaisesta tyyliltään monessa tekstilajissa "kohosteisesta" ei-yleiskielisestä piirteestä.
20.4.2011 19.41
autalvi
jytkyt
Sanat "jytkyt" esiintyy Matti Jurvan säveltämässä, Tatu Pekkarisen sanoittamssa laulussa Kaunis Veera, jossa Prinsessa Armadalla Saimaan altoja seilattiin. Tuli kyseinen ralli mieleeni, kun sanan merkitystä etsittiin.
Terveisin Auli T.
13.6.2011 22.00
Sallan neito
Penkkipuuro eli Jytky
Isäni jäämistöä järjestellessäni käsiini sattui lehtiartikkeli, jossa kerrotaan penkkipuurosta eli jytkystä. Jytkyn ainekset olivat: Kauraryynit, sokeri, maito ja/tai survotut mustikat. Resepti oli tällainen: 'Kaada lasiin kauraryynejä n. 2/3 lasillista, sokeria n. 1/6 lasillista ja päälle maitoa niin, että kauraryynit ja sokerit kastuvat. Sekoita sitten penkkipuuroainekset keskenään ja makoisa välipala on heti valmis nautittavaksi. Penkkipuuroon voi myös lisätä survottuja mustikoita ja jos ne ovat mehukkaita, jättää maidon pois.' Artikkelin mukaan lapset söivät penkkipuuroa eli jytkyä pirtin pitkällä penkillä istuen. Kirjoittajan mukaan penkkipuuro oli lapsuudessa suosittu välipala ja hänen omatkin lapsensa ovat sen välipalakseen hyväksyneet. Valitettavasti jutusta ei näkynyt sen kirjoittajaa, eikä myöskään lehden nimeä/päiväystä, mistä ko. artikkeli on kopiotu. Samassa jutussa oli kampanisujen ohje, joten juttu voisi olla jostain itä-lappilaisesta paikallislehdestä. Mustikka-aika lähestyy - pianhan tuota 'jytkyä' voisi tuoreiden mustikoiden kanssa maistella!
14.9.2011 21.01
Espoo
Jytkystä
Soini on Espoosta ja siellä se tarkoittaa kotitekoista pommia joita pikkukundit duunasi 60-70 luvulla. Eli tehtiin jytkyjä.
Stidin rikkiä sontsan putkeen, päät kiinni ja joku vaarallinen tapa sytyttää se. Esim sädetikku.
20.10.2011 10.42
Juha N.
Huovinenkin jytkyilee
Veikko Huovisen teoksessa "Konsta Pylkkänen etsii kortteeria" Konsta ja Tauno ovat räjäyttämässä kiviä, ja Huovinen kirjoittaa "joka tapauksessa se olisi jytky paremmasta päästä".
29.12.2011 0.55
Mihail
jytky
Jytky on aina merkinnyt jotain isoa ja kovaa. Olen tietoinen, että iso jytky on ainakin jo 1950-luvulla tarkoittanut sekä isoa puupölliä kuin myös isoa tukkia. Se on tarkoittanut myös suurta pamausta eli dynamiittipaukkua lähinnä. Myös pikkupojat tekivät isoja jytkyjä eli kotitekoisia räjähdepanoksia. Tyko Sallisen maalaus JYTKYT vuodelta 1918 kuvastaa isojen miesten hurjaa, mutta kankeaa ja hidastempoiselta näyttävää tanssiaistilannetta. En tiedä mistä Sallinen tuon nimen keksi, mutta lienee yhteys noihin "puupölleihin".