2117

Oma sadan vuoden perspektiivini, mitä kieleen tulee, on viime aikoina tullut Stadin slangin tutkimuksesta. Sata vuotta sitten slangissa oli jo paljon tuttua, ja sadassa vuodessa kieli on myös kehittynyt: ensin selvästi suomen yleiskielen suuntaan ja nyt viime vuosina taas yhä enemmän, ainakin nuorison suussa, kohti englantia, sanoja ja sanontoja, joita käytetään kaikkialla mihin some yltää. LOL.

Kun olen opiskellut ja opettanutkin kielihistoriaa, voisin helposti ajatella tietäväni tai ainakin arvaavani, miltä suomen kieli sadan vuoden kuluttua näyttää. Siinä, miten kantasuomi kehittyi nykysuomeksi tai oikeastaan sadan vuoden takaisiksi murteiksi, ympäristön vaikutus on ollut kokonaan erilaista kuin mitä se on seuraavina satana vuotena.

Jotain me näemme jo nyt: sen, miten sadat kielet tulevat vuorovaikutukseen suomen kielen kanssa; miten kielen käyttöalat jakautuvat ja kieli muuttuu omissa kuplissaan. Tällainen kehitys tulee varmasti jatkumaan joitakin vuosikymmeniä. Mutta sata vuotta. Siinä ajassa voi odottaa jo vastavoimaakin. Toisaalta, jos kielikontaktit muuttuvat kovin intensiivisiksi, voi lyhyessäkin ajassa muutos olla suuri. Ehtii kieli sadassa vuodessa häviämäänkin. Sitä en suomen kielelle kuitenkaan povaa.

Kuinka kauan Kotus jatkaa kaikille yhteisen yleiskielen vaalimista? Jos katsotaan niitä suomen kielen kehittämispyrkimyksiä, jotka olivat vallalla itsenäisyyden alkuaikoina ja sitä ennen, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tämä tehtävä olisi keskeinen vielä vuonna 2117. Ehkä Kotuskin on olemassa, vaikka kaikki sanakirjat valmistuisivatkin ja kaikki vanhat aineistot olisi digitoitu.

Sadan vuoden päässä näen Helsingissä ihmisiä, jotka puhuvat suomea. Joku sanoo ”Stadi on kiva mesta”, ihan niin kuin sata vuotta sitten ja ihan niin kuin tänään.

Kirjoitus kuuluu Sanoin saavutettu -kokonaisuuteen, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa