Siirry sisältöön
Haku

Kieli pelittämään


Kieli pelittämään. Kuva: Helsingin olympialaiset 1952. Lehtimiehiä Meilahden souturadan katsomossa. Volker von Bonin. Helsingin kaupunginmuseo. Lehtileike: Riihimäen Sanomat 3.8.1926 (numero 84). Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Kieli pelittämään -blogissa julkaistaan Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoiden Fair Play -lehteen kirjoittamia kielijuttuja. Fair Play on Urheilutoimittajain liiton lehti. (Kuva: Volker von Bonin, 1952. Lehtileike: Riihimäen Sanomat, 1926. Kuvankäsittely: Risto Uusikoski.)




rss

19.10.2020 11.04
Kieli pelittämään

Tehdään tästä nyt numero

Vai tehtäisiinkö sittenkin sana?

Urheilu-uutisissa vilisee usein numeroita. Sijoituksia, aikoja, pituuksia, korkeuksia, ottelutilanteita... Numerot on yksi tapa ilmaista lukuja. Toinen tapa on käyttää lukua ilmaisevia sanoja.

Lukujen ilmaisemiseen liittyviä ohjeita on kätevä palauttaa mieliin tutustumalla Kielitoimiston ohjepankin antiin. Näin asiaan johdatellaan pankin Luvut ja numerot -sivulla:

Luvuilla ilmaistaan asioiden, olioiden yms. määrää tai keskinäistä järjestystä jossakin kokonaisuudessa. Luku voi olla perusluku (viisi, 5) tai järjestysluku (viides, 5.). Luku esitetään joko numerolla (2, 7., 100., 100 000) tai kirjoitettuna sanana (kaksi, seitsemäs, sadas, satatuhatta).

Naisten 10 kilometrin hiihdon tulostaulu. MM-kisat, Lahti 1958. Kuva: Erkki Halme. Lahden kaupunginmuseo. CC BY-ND 4.0.
Naisten 10 kilometrin hiihdon tulostaulu. MM-kisat, Lahti 1958. Kuva: Erkki Halme. Lahden kaupunginmuseo.

Milloin numero, milloin sana?

Mutta milloin luvut kirjoitetaan numeroina, milloin sanoina? Tähänkin löytyy vastaus Kielitoimiston ohjepankista. Pääsäännöt ovat tällaiset:

Luvut yhdestä kymmeneen esitetään yhtenäisessä tekstissä usein kirjoitettuina sanoina, paitsi kun tekstissä esiintyy paljon numeroita. Sanoina kirjoitetaan myös vakiintuneisiin ilmauksiin sisältyvät luvut, esimerkiksi yhdennellätoista hetkellä. Tasaluvut (kuten sata ja tuhat) esitetään sanoina silloin, kun täsmällisyys ei ole keskeistä.

Paljonko on kaksi kertaa enemmän?

Lukujen käyttöön teksteissä liittyy monenlaisia kiinnostavia kielikysymyksiä. Yksi perinteisimmistä on, paljonko on kaksi kertaa enemmän tai vähemmän. Entä puolet enemmän tai vähemmän? Tätä pohtii kolumnissaan Salli Kankaanpää:

Yleisen kielenhuoltokannan mukaan ”kaksi kertaa enemmän” merkitsee samaa kuin ”kaksi kertaa niin paljon”. Jos juon tänä aamuna kaksi kertaa enemmän kahvia kuin eilisaamuna, jolloin join kupillisen, juon nyt kaksi kupillista.

Kilpailevan tulkinnan mukaan ”kaksi kertaa enemmän” merkitsee samaa kuin ”kolme kertaa niin paljon”. Joisinkin kahvia yhden kupillisen plus kaksi kertaa yhden kupillisen eli yhteensä kolme kupillista. Tulkinta on johdonmukainen, mutta tavalliselle kielenkäyttäjälle se on mutkikkaampi, kun pitää sekä kertoa että laskea yhteen.

Ajanottokello. Kellonperinä nahkaremmi, jossa Turun Riennon merkki. Remmin päässä keilailijaa esittävä levy, jossa Turun vaakuna. Kuva: Turun museokeskus. CC-BY 4.0.
Ajanottokello. Kellonperinä nahkaremmi, jossa Turun Riennon merkki. Remmin päässä keilailijaa esittävä levy, jossa Turun vaakuna. Kuva: Turun museokeskus.

Numeropähkinä

Yksi kiperistä numerokysymyksistä on, miten numeroihin merkitään taivutuspääte. Tähän löytyy apua Kielitoimiston ohjepankista. Oman lähtötason voi määritellä tekemällä testin Kotuksen verkkosivuilla:

Mistä lukusanat tulevat?

Mistä tavallisimmat lukusanamme tulevat? Sanojen alkuperää valottaa kiinnostavasti Ulla-Maija Kulonen (nykyään Forsberg) kolumnissaan:

Kymmenen käsitteeseen perustuvat useimpien sukukieltemme kahdeksaa ja yhdeksää merkitsevät sanat. Suomessakin sanoissa kahdeksan ja yhdeksän piilottelevat yksi- ja kaksi-sanojen vartalot; loppuosan -eksän on päätelty tarkoittaneen ’ei ole’. Lukumäärä on siis se, joka puuttuu kymmenestä.


Kirjoitus on ilmestynyt Urheilutoimittajain liiton Fair Play -lehdessä 3/2020.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa

Ei puheenvuoroja