Maailma muuttuu ja sanat sen mukana

Ennen sana tarkoitti jonkin kokonaisuuden osittamista tai levittämistä, mutta nykyään merkitys ei näy enää vaativan mitään pilkkomista, tieto tai käsitys voidaan jakaa ihan sellaisenaan. Kun ennen jokin jakoi mielipiteet, nyt jaetaan mielipide. Takana on tietenkin englannin sana ”share”, mutta kuinka ollakaan, tämä merkitys on englannissakin uusi. Oxford English Dictionaryn mukaan ensimmäisenä sanaa käytti tässä merkityksessä 1930-luvulla amerikkalainen MRA-liike, kun sen jäsen halusi ”jakaa jotakin ryhmän kesken”, eli kertoa synneistään ja ja hengellisistä kokemuksistaan. Käytölle oli tarvetta ja se levisi nopeasti.

Kyse ei siis olekaan yksioikoisesti englannin apinoinnista vaan myös kulttuurin muutoksesta. Tunteista puhutaan toisin ja enemmän kuin ennen. Jotakin samaa olen näkevinäni myös sanojen ”tilittää”, ”avautua” ja ”kokea” uuskäytössä. Uusia tilanteita on lähdetty kuvaamaan laajentamalla vanhojen sanojen merkityksiä, usein englanninkieleen nojaten. Kokonaan uusi sana on ”voimaannuttaa”.

Monia ärsyttävät sekä merkityksen liukuminen että uudet käännöslainat, ja välivaiheessa, ennen sanojen vakiintumista (mikäli ne vakiintuvat), sekaannuksia saattaakin syntyä. Minua kiusaavat kuitenkin enemmän peittelevät ja suorastaan harhaanjohtavat eufemismit: Puhutaan ”tehostamisesta” ja ”yhteistyöneuvotteluista”, kun halutaan irtisanoa työntekijöitä. ”Kriisinhallinnan” taakse kätketään varsin sotaisia toimia.

Tässä ei tietenkään ole mitään uutta. Tunteita herättävät ilmiöt saavat aina uusia nimiä. Minun nuoruudessani sanat ”vänkä” ja ”nasta” olivat auttamattoman vanhentuneita, me sanoimme ”makee”, sitten tuli ”siisti”, ja jotakin uutta minulle tuntematonta tällä alueella lienee jo muhimassa. Onni vaihtelee ja niin myös sitä kuvaavat sanat: ”mäihä”, ”(t)säkä”, ”viuhka”, ”lykky”, ”tuuri” ja nykyään kuulemma ”munkki” – joka voi myös kuvata naisen rintavarustusta. Alkoholiin ja seksiin liittyvä sanasto on aika erityisen liikkuvaa ja rikasta. Krapulaiselle ei tule pulaa sanoista kuvaamaan tilaansa.

Vanhat sanat otetaan uuteen käyttöön ja uusia syntyy. ”Hamppari” on nykyään hampurilainen, ”keli” viittaa säähän, lapsuuteni ”pirssi” ja nuoruuteni ”kumijalka”, ei enää ole yleiskielessä ”vuokra-auto” (joka tarkoittaa jo vallan muuta) vaan ”taksi” (joka on poistettu mustalta listalta). Hauska ”mäyräkoira” olutpakkauksen nimenä lienee jo siirtynyt yleiskieleen.

Kieli ei ole mikään muuttumaton monoliitti, se on väline jonka avulla puimme keskenämme maailman ilmiöitä. Varsta on nykyriihessä vanhentunut työkalu. Odotan kiinnostuneena varstan ylösnousemusta: mitähän se voisi tarkoittaa?

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa