VA-partisiipeilla koulu kuntoon!

Suomalaisissa kouluissa tehdään maailman mittakaavassa monia asioita oikein ja mainiosti. Oppilaat menestyvät oppimista mittaavissa kokeissa ja tuloksia syntyy asiassa jos toisessakin. Toki on ongelmiakin, mutta kun niitä ilmenee, tavataan kääriä hihat ja ryhtyä erilaisiin toimiin suunnan kääntämiseksi.

Koulu liikkuu ja lukee

Muutama vuosi sitten nousi mediassa esiin huoli lasten ja nuorten liian vähästä liikkumisesta. Ajateltiin, että koulu on oleellisessa roolissa asian saattamisessa paremmalle tolalle. Syntyi Liikkuva koulu. Kouluille ympäri Suomen on sen myötä valutettu rahaa, koulutusta, ideoita ja uusia toimintamalleja.

Joitain ihan oikeita uudistuksiakin on saattanut tapahtua. Ainakin on ollut taukojumppia oppitunneilla ehkä tavallista enemmän, seisomatyöskentelystä on tullut normaalimpaa ja kouluille on saatu joitakin uusia liikuntavälineitä. Kouluille on ehkä tarjoutunut uudella tavalla syitä, mahdollisuuksia ja tapoja tehdä myös yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kielioppia kokeillaan opiskella toiminnallisesti ehkä innostuneemmin kuin aiemmin ja välillä muistetaan, että voivathan oppilaat hakea itse kertausmonisteet luokan edestä sen sijaan, että opettaja jakaa paperit tuoleissaan lösöttävälle oppilasporukalle.

Liikkumisen lisäksi liian vähäistä on nykyään lasten ja nuorten lukeminen. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt. Tällä hetkellä opetus-ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen kokoon kutsuma noin 40-henkinen lukemisen ja kirjoittamisen asiantuntijoista koostuva Lukutaitofoorumi laatiikin suuntaviivoja ja suunnitelmia sen suhteen, miten kaikki suomalaiset saavat tulevaisuudessa riittävän luku- ja kirjoitustaidon. Tarvetta on Lukeva koulu -ohjelmalle. Sen rinnalle sopisi Kirjoittava koulu nostamaan esille, että toiminta yhteiskunnassa edellyttää useimmiten vähintään riittäviä kirjallisen ilmaisun taitoja.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen suorimmin kytkeytyvän luku- ja kirjoitustaito-ongelman lisäksi hiljattain on uutisoitu negatiivista muutosta myös oppilaiden matematiikan taidoissa. Peruslaskeminen sujuu, mutta soveltavissa tehtävissä takellellaan ja into haastaa ja kehittää matemaattisen ajattelun taitoja ei ole yleisesti ottaen pontevimmalla mahdollisella tolalla. Onko laskeskeltu, mitä hyvää ja uutta Laskeva koulu voisi onnistuessaan tuoda mukanaan?

Missä ongelma, siellä VA

Maanmainio VA-partisiippi kelpaa avuksi koulumaailman hankkeeseen jos toiseenkin. Ongelmat eivät suinkaan rajoitu vain liikkumiseen, laskemiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes yläkouluikäisistä ei nimittäin syö koululounasta koulupäivän aikana. Sekös jos mikä aiheuttaa monenlaista jaksamisen ja niin henkisen kuin fyysisenkin kasvamisen ongelmaa. Kouluruokasovellus asian seuraamiseksi ja tilanteen parantamiseksi on jo kehitteillä, mutta tarvittaisiinko sen ympärille myös Syövä koulu kouluruoka-agentteineen ja koululounasmanagereineen?

Viime kuukausina teinit ovat kauhistuttaneet kansaa pukeutumisellaan, joka jättää nilkat paljaiksi talvipakkasillakin. Ei osaa nuoriso pukeutua! Kuka laittaa alulle Pukeutuva koulu -liikkeen? Sopisiko sen keulakuvaksi komea brändisuunnittelija? Työrauhaongelmiin helpotusta puolestaan voisi tuoda Keskittyvä tai Kuunteleva koulu. Hengittävä koulu saattaisi uomia sisäilmaongelmista käytävää keskustelua, ja muodikkaita tietoisuustaitoja painottava koulu voisi rekisteröidä itsensä harmonisilla hankkeen internet-sivuilla Tiedostavaksi kouluksi.

Ei kannettu partisiippi koulussa pysy

Hankkeiden avulla huomiota ja välillä niitä paljon kaivattuja lisäresursseja saadaan haluttuihin asioihin. Koulun näkökulmasta sitä toivoo, että hankkeet eivät jäisi vain pika-avuksi ja pintalaastariksi haavaan, joka kaipaisi perinpohjaisempaa perehtymistä ja hoitoa. Pysyvässä koulussa on kaikkien uudistuksien ja tuoreiden tuulahdusten keskellä kuitenkin oma arvonsa ja Toimivassa koulussa sujuu niin oppilaiden kuin henkilökunnankin työskentely. Muuttuva koulu on kaiken kaikkiaan ihan ok, kunhan kaikella uudistamisella ei ole niin kiire, että muututaan Hötkyileväksi saatika Päättömäksi kouluksi.

Ainakin voisi ajatella, että Elävä koulu se sellainen on, jonka ympärillä innokasta keskustelua käydään ja innovatiivisia hankeideoita viljellään.

KATARIINA KNUUTINEN
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Järvenpään Yhteiskoulu

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele