Siirry sisältöön
Haku

Äikät


Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Äikät-palstalla äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta. Mitä kielestä puhutaan nyt?




2.12.2020 11.30
Äikät: Katariina Knuutinen

Seitsemän kunnon veljestä

Klassikkoromaania voi lukea myös terveystiedon näkökulmasta.
Omakuva: Katariina Knuutinen.
Omakuva: Katariina Knuutinen.

Kaunokirjallisuutta voi lukea monella eri tavalla. Fiktio aukeaa eri tavoin, kun sitä lukee vaikkapa historiallisesta näkökulmasta, päähenkilön kehittymistä tarkastellen tai kiinnittäen huomion narratologiaan.

Näin Seitsemän veljeksen juhlavuonna klassikkoromaania on luettu peruskoulussa opetussuunnitelman seitsemän laaja-alaisen taidon näkökulmasta. Romaani voidaankin lukea vaikkapa tarinana työelämätaidoista ja yrittäjyydestä tai osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Se voi myös olla kehityskertomus, jossa veljekset oppivat huolehtimaan itsestään ja pyörittämään arkea.

Tuumasta toimeen! Kokeilin koulumme toisen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan sekä terveystiedon opettajan kanssa projektia, jossa kolme yhdeksättä luokkaa lueskeli Aleksis Kiven klassikkoa terveystiedon sisältöjen näkökulmasta.

Aloitimme projektin opiskelemalla äikän tunneilla perusasiat Aleksis Kivestä ja hänen kuuluisasta romaanistaan. Kävimme läpi juonen pääpiirteet, keskeiset henkilöhahmot, teoksen aikalaisvastaanoton sekä Kiven kielen piirteitä. Sen jälkeen romaani jaettiin luvuittain osiin, ja jokainen oppilas sai tarkkailtavakseen ainakin yhden romaanin luvun.

Havaintoja tehtiin veljesten elämästä ja elämänpiiristä terveyden näkökulmasta. Oppilaiden vastauksista koottiin tiivistelmä veljesten terveyselämästä aihepiireittäin (muun muassa ruokavalio, suhde muihin ihmisin, vanhempien vaikutus, mielenterveysasiat ja liikkuminen).

Liikkuu liikkuu! Kuva: Petra Saarnisto, Kotus.

”Terveysriskejä voisi välttää…”

Yhdeksäsluokkalaiset ovat ehtineet opiskella terveystiedon tunneilla lukuvuosien mittaan monenlaisia terveysasioita. Seitsemännellä luokalla on lähdetty liikkeelle siitä, että ihmisen terveys on jaettavissa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen, ja näitä osa-alueita on tarkasteltu tarkemmin aihe aiheelta. Käsittelyssä ovat olleet muun muassa ruokavalioon ja päihteisiin, ihmissuhteisiin, nukkumiseen ja unenlaatuun, liikkumiseen ja stressinhallintaan sekä mielenterveyteen liittyvät asiat.  

Romaania luettaessa selvisi esimerkiksi, että välillä veljeksille maistuu alkoholi, että hyötyliikuntaa heille kertyy arjessa ihan itsestään ja että suhde vastakkaiseen sukupuoleen on veljeksistä tavoittelemisen arvoinen asia. Veljekset paitsi puolustavat toisiaan myös naljailevat toisilleen, ja heidän suhteensa muihin ihmisiin on aika ajoin melkoisen hankaava.

Liha tuntuu olevan ruokapöydän kunkku, ja veljesten elämässä on monenlaisia terveysriskejä, jos asiaa pohtii nykynäkökulmasta. Joku kiinnitti huomiota siihen, että veljesten ateriaväli venyi välillä pitkäksi. Toinen kirjasi, että metsästyksen pitäminen oman lihansyönnin ehtona on tervehenkistä. Eräs pisti merkille, että alkoholia käytettiin paitsi hupi- myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Jotkut miettivät, ovatko veljekset syrjäytyneitä.  

Terveystiedon tunneilla opiskellun mukaan veljesten elämästä löydettiin petrattavaa kaikilla kolmella terveyden osa-alueella. Veljeksille kirjoitettiin nykyaikaisia elämäntaparemontin ohjeita huoneentauluiksi tai Kohti terveempää arkea -hyötytietojutuiksi. Tätä tehdessä käytiin läpi muun muassa hyötytietojuttua tekstilajina.

Seitsemän veljestä Kansallisteatterissa. Kuva: Tyyne Savia 1934. Museovirasto.

”Ei kai tätä tartte kokonaan lukee?”

Koko Seitsemän veljeksen lukeminen on suurimmalle osalle yhdeksäsluokkalaisista mahdoton urakka, ja harva peruskoulussa opettava varmaan luetuttaakaan oppilaillaan koko romaania. Jotain erityistä on kuitenkin aina siinä hetkessä, kun kirjallisuuden kivijalkaromaanit kannetaan luokkaan ja veljekset jaetaan edes selailuun. Yllättävän usein oppilaat innostuvat lukemaan romaanista kohtauksia ääneen rooleissa. Ehkä epätäydellisissä ja elämänmakuisissa veljeksissä on sopivasti rujoutta ja suoruutta.

Kieli on ensi alkuun monelle yhdeksäsluokkalaiselle halvaannuttavan vaikean tuntuista. Toisaalta kieli myös huvittaa. Oppilaat kiinnittävät huomiota muun muassa siihen, että veljekset huutavat paljon. Erinäiset sanonnat ja sanat kuten Istu ja pala, haarapussi, peeveli, tukkajuhla ja murjaani herättävät hilpeyttä ja hämmennystä.

Tänä lukuvuonna Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 7 veljestä -sivusto oli lukuprojektissa erinomaisena apuna: Sivuilta löytyvä, selkeästi lukuihin eritelty romaani houkutteli digitaaliseen luentaan, ja moni oppilas luki romaania mieluusti omalla matkapuhelimellaan. Sanojen selityksistä oli hyötyä opettajillekin, ja juonitiivistys sekä romaanin henkilöiden selkeä esittely madalsivat myös terveystiedon opettajan kynnystä innostua mukaan projektiin.

On aina mahtavaa, kun äikän sisältöjä saa ujutettua ja yhdistettyä muihin oppiaineisiin. Tällöin kirjallisuuden klassikkojärkäleetkin voivat herätä uudenlaiseen eloon.

KATARIINA KNUUTINEN
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori
Järvenpään Yhteiskoulu

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja