Siirry sisältöön
Haku

Äikät


Kellertävä perhonen punamultaseinällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Äikät-palstalla äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta. Mitä kielestä puhutaan nyt?




12.12.2019 11.57
Äikät: Katariina Knuutinen

”Onks mun mielipiteellä merkitystä?”

Lasten ja nuorten pitää saada kokea, että vaikuttaminen kannattaa.

Omakuva: Katariina Knuutinen.
Omakuva: Katariina Knuutinen.

Lapsia ja nuoria halutaan aktivoida vaikuttamaan. On valtuustoja, oppilaskuntia ja erilaisia ilmaisemisen areenoita. Lapsilta ja nuorilta kysellään asioista ja heidän näkemyksiään, kokemuksiaan ja ehdotuksiaan kartoitetaan. Vaikuttaminen tapahtuu pitkälti kielen kautta: suullisesti ja kirjallisesti eri foorumeilla.

Kieli on valtaa, ja vaikuttamisen väylien ja keinojen opiskelu kuuluu monen oppiaineen opetussuunnitelmaan opiskelun eri vaiheissa. Vaikuttamisessa lähdetään ajatuksesta, jonka mukaan mielipiteen ilmaisemisella on merkitystä.

”Täällä ei pysty keskittymään”

Suomessa käydään tällä hetkellä vilkkaasti keskustelua uudentyyppisistä kouluympäristöistä. Uusien koulurakennusten suunnittelun päätrendi viime vuosina on ollut suosia avoimia oppimisympäristöjä. Luokkahuoneiden seinät on pyritty jättämään rakentamatta ja tavoitteena pidetään isoja yhteistiloja.

Uudenlaisissa ympäristöissä saattaa tapahtua monenlaista uutta ja kaunista, mutta selvänä kantautuu viesti oppilailta, huoltajilta, opettajilta ja oppimisen tutkijoilta: opettamisessa ja oppimisessa tarvitaan opettamista ja oppimista tukevia eikä tärveleviä tiloja. Koulun arjessa tämä tarkoittaa muun muassa seiniä opetustilojen välissä, hyvää akustiikkaa ja sitä, että on tilaa ja rauhaa opiskella, oppia ja keskittyä.

Sitä saa mitä pilaa?

Ei riitä, että koulurakennusten tulevia käyttäjiä kuullaan, jos kuuleminen hoidetaan ”Pois alta!” -mentaliteetilla, ja käytännön ratkaisut ovat mitä ovat. Jos oppilaat, opettajat ja oppimisen tutkijat jätetään suunnittelussa kuulematta, se antaa lapsille ja nuorille ikävän signaalin. Millainen arvo oman mielipiteen ilmaisemisella ja perustelemisella on yhteisistä asioista päätettäessä?

Varmaankin halutaan, että lapset ja nuoret keskustelevat keskenään entistä enemmän kännykän ääressä kyttyröinnin sijaan. Luultavasti halutaan, että he oppivat asioita, kehittyvät yhteistyötaidoissa ja harjaantuvat niin kirjallisessa kuin suullisessakin viestinnässä. Tavoitellaan, että lapset ja nuoret saavat sellaisen kokemuksen, että vaikuttaminen kannattaa. Tälle kaikelle pitää luoda suotuisa ilmapiiri ja myönteisen kehityksen mahdollistava oppimisympäristö.

KATARIINA KNUUTINEN, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Järvenpään Yhteiskoulu

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele

Ei puheenvuoroja