Äikät-palstalla äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta. Mitä kielestä puhutaan nyt?
27.8.2019 10.59
”Ku kohtalo kuljettaa kohtalon lasta”
Räppi sopii hyvin opetukseen.
Omakuva: Anna Alatalo.
Räppilyriikka sijoittuu runouden ja laululyriikan välimaastoon. Lyriikan alkuperä on runonlaulannassa ja suullisessa perinteessä, joten räppilyyrikoiden puhuttu runous on lähellä sen alkuperäistä muotoa. Sanoitusten merkitys rytmisessä puhelaulussa on merkittävämpi kuin muussa laululyriikassa.
Tekstitaitojen ja puheilmaisun opetukseen räppilyriikka sopii erityisen hyvin, koska se mahdollistaa tekstien purkamisen nuoren oman tunne- ja puheilmaisun avulla. Nuoren on helpompi hahmottaa kielen kuvallisuutta, kun hän saa luettavakseen kuuntelemansa musiikin synestesioita, metaforia ja soinnillisuuden keinoja.
Sanoituksia tukee musiikki, josta usein käytetään nimitystä biitti. Biitti-sana viittaa instrumentaatioon, joka rytmittää räppiä ja jossa tukeudutaan usein vanhojen kappaleiden lainaamiseen ja koneelliseen muokkaamiseen.
Kuka räpissä puhuu ja kenelle?
Tekstejä lähestytään tarkastelemalla, kuka puhuja on, kenelle hän puhuu ja mitä puhuja tavoittelee ilmaisullaan. Lyriikat ovat usein narratiivisia pienoisnovelleja.
Rap-teksteistä analysoidaan lyriikan puhujaa, fokalisaatiota eli näkökulmaa ja kielenkäyttötapoja. Sanoitukset ovat usein puhekielisiä ja voivat lähestyä katukieltä. Ne sisältävät paljon riimejä, alku-, sisä- ja loppusointuja, slangia, salasanoja ja salakieltä.
Sanoja painotetaan räpissä musiikin rytmin mukaan, ja ne sointuvat klassisessa riimissä. Kielen kuvallisuuden ja runomittojen opiskelusta saa kiinnostavaa tarkastelemalla oppilaiden suosikkiräppäreiden riimejä.
Räppiriimejä ja muita tehokeinoja
Sanojen luonnollisten painotusten muuntaminen on tehokeino, jonka avulla korostetaan olennaisia tekstikohtia. Tyypillisiä ovat vokaaliriimit (tuho – uho) ja assonanssi eli epätäydellinen loppusointu, jossa vain vokaalit sointuvat ja nekin epätäydellisesti.
Räpissä käytetään paljon tuplariimejä eli loppusointuja, joissa riimi on kahden sanan mittainen:
Mä kirjotin tän lennoll´ Hararesta Lusakaan
Pale palas takas Suomeen acapellat mukanaan
smuugeltamas palapelin palasia sukassaan
nyt tasasella maalla hakee alakerrast tupakkaa
(Paleface: Muskettisoturit, 2018)
Multiriimeissä riimit venyvät yli kahden sanan tai koko lainin eli säkeen mittaisiksi:
Se on se kovis joksi pelkuri voi tekeytyä
Vierailemall´ Afrikassa persukin voi eheytyä
(Paleface: Snaijaa, 2014)
Toistoa ja liioittelua
Toisto toimii räpeissäkin usein tehokeinona:
Yhtenä iltana tuli kohtalo vastaan
ku kohtalo kutsu lähin kohtalon matkaan
ja se koskettaa kohta jokasta
ku kohtalo kuljettaa kohtalon lasta
(Paleface, Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana: Kohtalo, 2018)
Liioittelu, kärjistäminen ja intertekstuaaliset viittaukset ovat yleisiä rap-lyriikassa. Viittauksia tehdään usein toisten räppäreiden teksteihin tai kirjoihin ja elokuviin. Improvisoitu freestyle-rap leikittelee usein itseironialla ja tekijän metafiktiivisellä puheella, jossa hän kommentoi kerrontaansa:
Oon yhteiskunnan vihollinen
jos yhteiskunta on näin rikollinen
Oon laiton, arvoton ja aina väärässä
jos laki näkee arvo on vaan krääsässä – –
oon tulipään polttama reikä Suomi-paidassa
jäbä väärään aikaan väärässä paikassa
(Laineen Kasperi: Sopeutumaton, 2014)
Argumentoinnin tekstitaitoja
Räpin tulkinta lisää kiinnostusta lyriikan ymmärtämiseen ja parantaa nuorten kantaa ottavien tekstien lukutaitoa. Puhuttu kirjallisuus antaa nuorelle mahdollisuuden kehittyä äänen ja äänisuunnittelun käytössä osana narratiivista rap-lyriikkaa.
Lyriikkaa voidaan lähestyä kysymällä, millainen yhteiskunnallinen sanoma säkeissä on. Miten vastaanottajaan pyritään vaikuttamaan argumentoivan lyriikan keinoin ja millaista ideologiaa teksti tarjoaa.
Rap-lyriikan voi integroida kirjallisuushistorian opetukseen. 1960- ja 1970-lukujen poliittista lyriikkaa, kuten Agit Propia, Aulikki Oksasta tai Pentti Saarikoskea, voi vertailla Laineen Kasperin, Asan, Palefacen, Steen 1:n tai Julma Henrin lyriikkaan. Tekstit sopivat esimerkiksi 8. luokan vaikuttamisen jaksolle tai lukion kurssille ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen.
Ääneen räppäämistä
Kirjoitusprosessin aikana voidaan kokeilla ääneen räppäämistä. Se auttaa jatkamaan säkeistöjen kirjoittamista ja helpottaa säkeiden sovittamista biitteihin. Ääneen räppäämisen harjoittelun avulla kirjoittaja voi etsiä sopivia riimejä ja kuulee itse, miten sanat sopivat omaan suuhun ja kuulostavatko ne säkeistöön sopivilta.
Rap-lyriikan yhdistäminen tunnetaitoihin tukee mielenterveystyötä perusopetuksessa ja lukiossa, koska räppitekstien tuottaminen ja lukeminen parantaa vaikeiden tunteiden käsittelykykyä. Oppilaat ovat kertoneet löytävänsä lyriikoista oman elämänsä tuntemuksia ulkopuolelle jäämisestä, jätetyksi tulemisesta, erilaisuudesta, lähiöistä, mielen hyvinvoinnista tai omasta identiteetistä.
Tarinat lyriikoissa ovat realistisia ja käsittelevät rankkoja aiheita suorasanaisesti. Räpin kirjoittaminen auttaa nuoria ilmaisemaan ja ymmärtämään vaikeita ja jatkuvasti muuttuvia tunteita ja kokemuksia. Parhaimmillaan ne tekstianalyysitaitojen lisäksi lisäävät kuulijan resilienssiä, joka on joustavuutta, kykyä palautua vastoinkäymisistä ja löytää ongelmanratkaisutapoja haastavissa elämäntilanteissa.
ANNA ALATALO
Kirjoittaja työskentelee äidinkielen, kirjallisuuden ja S2-oppiaineen opettajana Hämeenlinnassa.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja