Et pysty ymmärtää tätä minun omasta mielestä
Seuraavien viikkojen aikana Delvey pysähtyi usein kysymään Neffiltä neuvoja ja pudotti hänelle 100 dollaria joka kerta. Neff vahasi siitä, kuinka Mr. Purple oli täysin pesty ja Vandal oli hipstereitä varten, kun taas Delveyn silmät leijailivat hänen silmälasiensa takana.
Tämä on konekäännös New York Magazinen huijariperijä Anna Sorokinia käsittelevästä jutusta. Katkelma saa minut ymmärtämään paremmin kantasuomalaisten oppilaideni kummallista tekstiä. Ei sisältöä, mutta yhden syyn siihen, miksi oppilaiden kirjoittamat tekstit ovat joskus perin kummallisia.
Mistä tulee suomen kielen malli?
Oppilaat lukevat englanninkielisiä juttuja ja käyttävät konekäännöksiä ymmärtääkseen tekstin paremmin. Yläkouluikäiset oppilaat kyllä lukevat. He lukevat Tiktokia, Instagramia, Youtubea ja verkkotekstejä. He käyttävät Google-kääntäjää ja suomentavat englannin niin kuin osaavat.
Mallioppiminen on oppimisista vahvinta,
mutta mikä on nuoren ihmisen suomen kielen malli? Ajattelukykyisten, eri
asioista kiinnostuneiden nuorten kieli on paikoin käsittämätöntä sekä
rakenteeltaan että sisällöltään. Englanti kun on kovin erilainen kieli kuin
suomi, eikä se käänny kunnon suomeksi sen paremmin Googlen kuin lukemattomien
yläkouluikäistenkään kyvyillä.
Harjaantumattomalle kirja on liikaa
On vahvaa näyttöä siitä, että useat keskivaikean lukivaikeuden diagnoosin saaneet jäävät testeissä kiinni siksi, että ovat harjaantumattomia lukijoita. Siis harjaantumattomia lukemaan yhtenäistä yli 500 sanan mittaista suomenkielistä tekstiä, mikä käytännössä tarkoittaisi kirjaa.
Tutkimusten mukaan ihmiset ymmärtävät lukemansa paremmin paperilta kuin puhelimen näytöltä. Yleistäen: ruudulta tekstiä silmäillään, siihen ei syvennytä.
Tekstin syvällinen ymmärtäminen vaatii keskittymistä ja melkeinpä päinvastaisia strategioita kuin ruudulta luettaessa. Eikä ruudulta suinkaan lueta sen paremmin kirjoja kuin ammattitoimittajien kirjoittamia juttuja, sillä jos vanhemmilla onkin tunnukset digilehtiin, lapsille niitä ei juurikaan jaeta.
Inflaatio ei vie lapselta kielipääomaa
Apua, neuvolajärjestelmä! Apua, huoltajat!
Ai niin, mutta huoltajathan ovat itsekin sitä sukupolvea, joka lukee tärkeimmät tekstinsä älypuhelimesta ja usein englanniksi. Eivätkä neuvolat pysty täyttämään kunnolla edes perustehtäväänsä, saati ohjaamaan vanhempia lukemaan lapselleen.
Neuvolajärjestelmä tavoittaa kuitenkin lähes kaikki vanhemmat. Neuvola olisi oikea paikka auttaa vanhempia ymmärtämään, miten elintärkeää on lukea lapselle säännöllisesti. Kielipääomaa kun mikään inflaatio ei lapselta vie.
Vaivihkaa koteihin jalkautuvat lukurutiinit
Lukutaidon kohentamiseen liittyviä hankkeita on runsaasti. Lukuliike on hallitusohjelmaan kirjattu ohjelma, jonka tavoitteena on edistää lukutaitoa. Lukuliikkeen synnyttämistä lukevista kouluista lukurutiinit vaivihkaa jalkautuvat koteihin.
Välissä ovat toki opettajat, jotka innostuvat ja kouluttautuvat vapaa-ajallaan ja sitten innostavat oppilaansa lukuharrastuksen pariin. Oppilaat puolestaan innostuvat lukemaan kirjoja ja innostavat lukemiseen myös vanhempansa.
Innostavaa! Jaatko minun mielipiteen vai otatko eri seisontapaikan tässä asiassa?
Antakaa meille innostamisen työkaluja!
Apua, Opetushallitus eli OPH! Antakaa meille lisää kirjoja. Antakaa meille äänikirjoja. Sillä tavalla meidät innostetaan. Antakaa meille ne työkalut, joilla innostamme oppilaat. Jo puoli tuntia kaunokirjallisuuden lukemista päivittäin parantaa nuoren lukutaitoa.
Antakaa meille kirjoja. Tämä on kaikki mitä olen kysymässä.
JAANA LIETZÉNäidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, erityisopettaja, Armfeltin koulu, Salo
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele